Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella tärkeä lähetekeskustelu, ja on kunnia saada olla esittelemässä tämä esitys eduskunnalle. Olemme antaneet esityksen yrittäjän eläkelainsäännön uudistuksesta ja yrittäjän valinnanvapausmallista. Esityksen keskeisin ehdotus on, että yrittäjällä olisi jatkossa mahdollisuus valita työtulonsa perusteeksi joko nykyinen eläkelaitoksen tekemä kokonaisarvio tai uutena vaihtoehtona yrittäjän ansiotulo. Tämä muutos on historiallinen — ensimmäistä kertaa Suomessa yrittäjä voi halutessaan perustaa eläkevakuutuksensa verotettaviin ansiotuloihinsa. Tämä toive on tullut yrittäjäkentältä vahvasti, ja sitä olemme valmistelussa erityisesti kuulleet. Yrittäjän ansiotulona käytettäisiin mahdollisimman reaaliaikaista, kuitenkin vuositasoista yrittäjälle joko tulorekisteriin ilmoitettua tai viimeksi päättyneessä verotuksessa todettua yrittäjätoiminnan ansiotuloa, josta on poissuljettu ansiotulo-osingot. Yrittäjän työtulon tulisi kuitenkin siirtymäajan jälkeen olla kokonaisarvioon perustuvassa työtulossa vähintään 50 prosenttia yrittäjän ansiotulosta ja ansiotuloon perustuvassa työtulossa nykyisen vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran. Vakuuttamisvelvollisuuden alaraja säilytettäisiin nykyisellään. Esityksen tavoitteena on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen sekä talouskasvun tukeminen. Haluamme yrittäjille reilun eläkejärjestelmän. Ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista sekä yrittäjän valinnanvapauden laajentamista. Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön vaikutusarvioiden mukaan eläkemaksut alenevat jopa 40 prosentilla yrittäjistä. Tästä olen erittäin iloinen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan yrittäjän eläkelakiin lisättäväksi säännöstä siitä, että YEL-vakuutus olisi jatkossa mahdollista päättää vähintään kolmen kuukauden pituisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan perusteella, ja siitä, että olisi mahdollista saada vakuutus voimaan vuoden sisällä päättämisestä kevyemmällä menettelyllä aiemman vakuutuksen tiedoin. Tämä tavoite ja toive on tullut erityisesti naisyrittäjiltä. Eläkelaitoksen olisi jatkossa perusteltava kokonaisarvioon perustuva työtulo yrittäjälle jo siinä vaiheessa, kun työtuloperusteen vaihtoehdot esitetään. Tämä parantaa yrittäjän asemaa ja lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä. Yrittäjän pitää tietää, millä perusteella hänen eläkemaksunsa määräytyvät. Nykyistä YEL-maksujoustoa parannetaan, jotta yrittäjä voisi vaikeina aikoina helpottaa eläkemaksujaan. Joustoon olisi mahdollisuus kaikilla yrittäjillä. Vastaavasti yrittäjän eläkelaista ehdotetaan kumottavaksi aloittavan yrittäjän alennusta koskeva säännös. Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi Eläketurvakeskukselle velvollisuus kuulla keskeisimpiä yrittäjäjärjestöjä työtulon määrittämisessä tarvittavan tietopohjan kehittämisen yhteydessä. Tämä on tärkeä periaatteellinen kysymys. Tuomme vahvempaa neuvottelukulttuuria myös yrittäjien eläkejärjestelmään. Eläketurvakeskuksen on kuultava yrittäjäjärjestöjen ääntä, kun työtulon määrittämiseen tarvittavaa tietopohjaa luodaan. Eläkemaksut alenisivat reilulla kolmanneksella jopa 40 prosentilla yrittäjistä ja nousisivat vajaalla viidenneksellä. Lopuilla maksut pysyisivät muuttumattomina. Työtulot laskisivat erityisesti alimmassa tulokymmenyksessä ja nousisivat ylimmässä tulokymmenyksessä. Helpotamme siis erityisesti niiden yrittäjien asemaa, joiden taloudellinen tilanne on vaikein. Parannamme yrittäjyyden edellytyksiä ja annamme yrittäjälle tilaa keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen. YEL-uudistuksella on myös taloudellisia vaikutuksia. Tiedämme varsin hyvin, että yrittäjien eläkerahaston puuttuminen ja ikärakenteen muutos aiheuttavat kustannuspaineita yrittäjien eläkejärjestelmässä. Uudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen ovat lyhyellä aikavälillä heikentävät noin sata miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä, 2070-luvun aikana, vaikutus kääntyy kuitenkin julkista taloutta vahvistavaksi. YEL-neuvottelutuloksen mukaisesti käynnistämme myös selvitystyön yrittäjien eläkerahaston perustamisesta. Tämä selvitys käynnistyy aivan lähiviikkoina. Rahastoinnin aloittaminen on välttämätön asia, mikäli haluamme saada yrittäjien eläkejärjestelmän taloudellisesti vakaalle pohjalle. Niin kauan kuin riittävää rahastointia ei ole, yrittäjät kattavat alijäämän korkeampina eläkemaksuina ja valtio suurempina menoina. Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi kiireellisenä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2028. Työtuloperusteen vaihtoehtoja ja työtulon määrittämistä koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan 1.1.2028, jotta eläkelaitoksilla olisi tiedonsaantioikeus yrittäjien ansiotuloihin jo 1.1.2028 lähtien työtulojen määrittämiseksi halukkaille yrittäjille 1.4.2028 alkaen.