Veijo Niemi
Veijo Niemi
PSPirkanmaan vaalipiiri

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, lajinsa ensimmäinen kansainvälisen kauppa- sekä kehityspolitiikan selonteko käy lävitse tarpeellisia ja välttämättömiä muutoksia Suomen kehitysyhteistyöhön. Selonteon mittava toimenpidelista osoittaa selkeästi maailman muuttuneen geopoliittisesti, ja tähän muutokseen on Suomenkin vastattava, vaikka tällainen kehitys ei välttämättä olisikaan toivottavaa Suomen kaltaiselle valtiolle. Suomen kauppapolitiikassa on tarve tehostaa vientivalvontaa säilyttäen kuitenkin edelleen suomalaisyritysten kyvyn kasvaa, luoda investointeja ja pyrkimystä tuottaa vaurautta niin Suomessa kuin kauppakumppaneillemme. Huomio kohdistetaan erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joille ei välttämättä ole riittävästi kertynyt omia resursseja hyödyntämään kasvun mahdollisuuksia. Tätä varten uudistamme sekä Team Finlandin että Business Finlandin toiminnot. Suomi korostaa edelleen avoimen, sääntöpohjaisen järjestelmän merkitystä. Monipuoliset kaupan yhteistyörakenteet auttavat huoltovarmuutta ja luovat kriisinkestävyyttä. Tavoite on tiivistää yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle uusia yhteistyömahdollisuuksia. Länsimaiden ohella niin sanottu globaali etelä muodostuu yhä tärkeämmäksi kohderyhmäksi, sillä näiden maiden talouksien odotetaan kasvavan merkittävästi. Suomalaisyritysten mahdollisuudet jouduttaa tätä kasvua tulee huomioida. Globaalin etelän saaminen paremmin mukaan kansainvälisen kaupan järjestelmään hyödyttää niin näitä maita itseään kuin kauppaa käyviä länsimaitakin. Viime vuosina kansainvälisen kaupan uhaksi on noussut protektionismi. Se on nakertanut kansainvälisen kaupan sääntöpohjaisuutta ja sen uskottavuutta. Suomi tukee tasavertaista ja reilua kaupankäyntiä sekä kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n asemaa. Perussuomalaiset antavat tukensa näille Suomen päämäärille. Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti pariin keskeiseen ohjenuoraan. Ensiksi yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysyhteistyössä. Toiseksi kohdennukset tehdään niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Toisin sanoen nämä maat haluavat myös auttaa itse itseään. Nähdäksemme tämä on perusedellytys onnistuneelle kehitysyhteistyölle. Uudessa voimapolitiikan ajassa Suomi joutuu asettamaan yhteistyölle tietyt rajaukset. Suomi ei voi tehdä yhteistyötä sotaisan Venäjän nykyhallintoa tukevien maiden kanssa. Suomi myös edellyttää, että kohdemaa vastaanottaa omat kansalaisensa takaisin silloin, kun heillä ei ole vaadittavia edellytyksiä oleskella Suomessa. Kehitysyhteistyössä painopiste kohdennetaan naisten ja tyttöjen oikeuksiin — naisten ja tyttöjen oikeuksiin. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että maat ovat sitä vakaampia ja vauraampia, mitä vähemmän tyttöjen ja naisten oikeuksia rajoitetaan koulutuksen ja työelämän saroilla. Tyttöjen ja naisten oikeuksien tasavertaistaminen poikien ja miesten kanssa on Suomen kehitysyhteistyön perusta. Kehitysyhteistyön tapaa uudistetaan. Yhteistyö ohjautuu vahvemmin kaupankäyntiin. Se on ollut myös kehittyvien maiden oma toive. Erilaisten kansalaisjärjestöjen tietotaitoa hyödynnetään vahvemmin. Valtion roolia vastaavasti vähennetään. Ukraina on Suomen merkittävin humanitaarisen avun kohdemaa — siis Ukraina. Näillä muutoksilla Suomi tavoittelee kehitysyhteistyössä tehokkaampaa vaikuttavuutta. Julkisen talouden kohentaminen edellyttää säästötoimia, ja kehitysyhteistyöhön käytettävä määräraha on luonnollisesti mukana säästöissä. Kehitysyhteistyön onnistumista mittaa kuitenkin enemmän sen vaikuttavuus kuin eurojen määrä. Kaupankäyntiin kohdentuvalla kehitysyhteistyöllä on paremmat mahdollisuudet niin auttaa suomalaisia yrityksiä kuin kohentaa kohdemaiden vaurautta. Työn on oltava pitkäjänteistä, joten kohdemaiden sitoutuminen kehitysyhteistyöhön on erittäin tärkeää. Arvoisa puhemies! Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko on erittäin onnistunut asiakirja, ja sen pohjalta on hyvä työskennellä kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa. Olen luottavainen sen suhteen, että näiden muutosten avulla se onnistuu. Suomen tavoitteiden onnistumista on kaikesta huolimatta syytä seurata huolellisesti. Vielä kerran lämpimät kiitokset kaikille asiakirjan laadintaan osallistuneille. — Kiitos.

Veijo Niemi — 08.10.2024 | Paljon Puhetta