Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa kauppa- ja kehityspolitiikan tarkemmilla toimenpiteillä. Selonteko nojaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysiin. Kaupan ja kehityksen yhteyttä vahvistetaan. Vastaavaa kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdistävää ohjausasiakirjaa ei ole aiemmin laadittu. Selonteon valmisteluvaiheessa kuultiin ministeriöitä, Suomen ulkomaanedustustoja ja eri sidosryhmiä laajasti. Kiitän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarista seurantaryhmää, jota kuultiin myös tämän selonteon valmistelussa. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja taloudelliset riskit edellyttävät muutoksia meidän kauppa- ja kehityspolitiikkaamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeämmin. Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava huoltovarmuus ja turvallisuus. Jotta vientiä ja investointeja voidaan edistää, tarjoamme yritysten tarpeisiin palveluita. Pyrimme lisäämään suomalaisten yritysten kauppaa keskeisten kumppanimaiden kuten Yhdysvaltojen kanssa. Samalla on syytä muistaa, että EU:n sisämarkkina on edelleen tärkein vientimarkkina-alueemme. Toisaalta kehittyvien maiden osuus markkinoista kasvaa, ja Suomen kannattaa tähdätä sinne, missä kasvua on. Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Pk-yritykset tarvitsevat tukea markkinoille pääsemisessä sekä tutkittua tietoa ja analyysiä kohdemaista. Uudistuksessa huomioidaan ja integroidaan siis Business Finland -ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudestaan Team Finland -verkoston johtamisrakennetta kotimaassa. Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikkamme perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, mikä hyödyttää suhteellisesti eniten Suomen kaltaisia pieniä maita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, mutta se on tehtävä siten, ettei se tarpeettomasti rajoita kauppaa eikä vääristä markkinoita. Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä. Näemme tärkeäksi tiivistää yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi sääntely-yhteistyössä, teknologiapolitiikassa ja vientivalvonnassa, myös Nato-jäsenyys avaa kaupallisia mahdollisuuksia. Lisäksi Suomen tavoitteena on edistää vahvempia kumppanuuksia ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa tasavertaiselta pohjalta. Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja. Erityisesti Afrikan merkitys Euroopan lähialueena korostuu voimakkaasti strategisen kilpailun, kaupan, kriittisten raaka-aineiden, muuttoliikkeen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. OECD:n ulkopuolisten maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna noin 23 prosenttia eli melkein neljäsosa. Maajoukkona kyse on 75 prosentista maailman maista. Merkittävän osuuden maailman tulevasta talouskasvusta arvioidaan syntyvän kehittyvissä maissa. Tähän kasvuun suomalaisyritykset on kytkettävä entistä paremmin. EU:n Global Gateway -investointistrategia on tärkeä elementti tasavertaisten kumppanuuksien edistämiseksi. Se tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia rahoitusta toiminnan laajentamiseksi kehittyvien maiden markkinoille. Suomi keskittyy Global Gatewayn osalta vahvuuksiinsa, joita ovat digitalisaatio, energia ja koulutus. Tämän hallituskauden keskeinen tavoite on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja rahoitukseen. Myös EU:n jäsenmailleen tarjoamat instrumentit ja rahoitus on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä edellyttää sitä, että Suomi vaikuttaa EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä aiempaa tehokkaammin. Arvoisa puhemies! Suomen kehitysyhteistyön uusi fokus on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kauppa ja kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Kauppaa edistämällä saadaan aikaan kehitystä. Kehittyvien maiden oman teollisuuden, työpaikkojen ja taloudellisen toimeliaisuuden edistäminen on keskeistä pysyvien kehitysvaikutusten näkökulmasta. Tämä vahvistaa myös maiden taloudellista riippumattomuutta. Kehityspolitiikan pitkäjänteisyys näkyy niin ulko- ja turvallisuuspoliittisen kuin nyt käsiteltävässä olevan selonteon linjauksissa. Suomi on sitoutunut YK:ssa yhteisesti sovittuun kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, jonka ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen ja joka kokonaisuudessaan on ankkuroitu ihmisoikeuksiin. Kehitysyhteistyön temaattisia vahvuusalueita Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus ja ilmastotoimet. Näissä kysymyksissä Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa. Humanitaarinen apu on jatkossakin merkittävä osa Suomen kehityspolitiikkaa, ja avun kanavointi jatkuu YK-toimijoiden, Punaisen Ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä, ja niillä on suuri rooli myös Suomen ulko- ja kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Suomen kehitysyhteistyön painopistettä siirretään pois kahdenvälisistä valtioiden maaohjelmista kohti kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön maaohjelman maiden määrä pienenee, ja Ukraina on Suomen kehitysyhteistyön ja humanitäärisen avun pääkumppanimaa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan avunantajien pohjan laajentamista, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja ja niiden vivutusta. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Suomi keskittyy kehitysyhteistyössään tulosten tuottamiseen. Sopeutusten myötä korostuu tarve käyttää resursseja strategisella tavalla. Tuloksellisuus edellyttää myös keskeisten riskien tunnistamista ja niiden vaikutusten lieventämistä. Riskienhallinta pysyy keskeisenä osana kehitysyhteistyön rahoituksen toimeenpanoa, ja kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti. Arvoisa puhemies! YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon yhteydessä pidettiin vastikään YK:n tulevaisuushuippukokous, jossa jäsenmaat hyväksyivät tulevaisuussopimuksen — laajimman kansainvälisen sopimuksen moneen vuoteen. Päätös on osoitus kansainvälisen, sääntöpohjaisen yhteistyön merkityksestä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa. Tulevaisuussopimuksen yhteydessä sovittiin myös digitaalisen kehityksen vahvistamisesta, mihin suomalaisilla yrityksillä on tarjota innovatiivisia ratkaisuja. Suomen tavoitteena on internetyhteyden saaminen tulevaisuudessa yhä useampien saataville asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Tämä edistää muun muassa taloudellista toimeliaisuutta, kouluttautumista ja sananvapautta. Kehitysyhteistyörahoituksen kautta Suomi jatkaa tukeaan YK:n osalta erityisesti YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenille ja YK:n väestörahasto UNFPA:lle. Molemmissa olemme merkittävä ja vaikutusvaltainen rahoittaja. Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen liittyy kiinteästi tasavertaiseen kumppanuuteen kehittyvien maiden kanssa. Sen osana Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan. Suomi ei myöskään tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Arvoisa rouva puhemies! Pyrkimys haastaa vallitsevaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä saa valitettavasti nyt vastakaikua monessa kehittyvässä maassa. Se heijastuu muun muassa kiinnostuksena BRICS-ryhmää kohtaan. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että on syntynyt kolme aluetta, joilla valtasuhteita määritellään uusiksi: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Suomi kohtaa käynnissä olevan valtasuhteiden murroksen ja maailman muutokset aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla. Erityisen tärkeää on huolehtia suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja kyvystä tarttua ulkomaankaupan avautuviin mahdollisuuksiin.