Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos keskustelusta ja kysymyksistä. Minulla ei valitettavasti ole hyvää vastausta siihen Ahvenanmaan kysymykseen. Heillähän on koulutuksen osalta omat järjestelmänsä. Isossa kuvassa tietenkin, kun puhutaan näistä rekistereistä, olisi eduksi, jos ne Pohjoismaiden tasolla olisivat mahdollisimman hyvin integroidut, että liikkuminen opiskelupaikan perässä olisi mahdollisimman sujuvaa, että kompetenssit olisi todennettu niin kuin kaikissa maissa. Tästä meillä on itse asiassa hallitusohjelmakirjaus, joka myöskin näitten kompetenssien osalta tavoittelee suurempaa yhdenmukaisuutta. Itse ajattelen, kun puhutaan vaikka Pohjoismaiden osalta tiivistyvästä yhteistyöstä, että tehokkain tapa kasvattaa pohjoismaista identiteettiä — jos nyt vähän sallitte, että laajennan tätä keskustelua — olisi kasvattaa nimenomaan vaihto-opiskelijuutta ja opiskelemista toisissa Pohjoismaissa. Itse ajattelen, että ideaalitilanteissa meillä olisi tulevaisuudessa tilanne, että kun ylioppilastodistuksen saanut suomalainen, tanskalainen, norjalainen, ruotsalainen tai islantilainen hakee jatko-opiskelupaikkaa kolmannelle asteelle, niin hän saa eteensä luettelon, missä lukee Ålborg, Århus, Oulu, Tampere, Tromsø ja niin edelleen kaikki siellä samassa rivissä. Se oikeasti sitten ehkä laskisi sitä kynnystä tavoitella pohjoismaista opiskelu-uraa ja sen kautta vahvistaa sitä meillekin niin tärkeätä pohjoismaista identiteettiä.