Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme turvallisuudesta, keskustelu kääntyy usein puolustusmäärärahojen suhteeseen bruttokansantuotteeseen, asejärjestelmähankintoihin, rajaturvallisuuteen ja sotilaallisiin uhkiin, viime aikoina myös kansanedustajien koteihin tunkeutumisiin. Toki ne ovat kansallisen turvallisuutemme keskeisiä kysymyksiä, mutta turvallisuus on paljon muutakin. Turvallisuus on sitä, että lapset pääsevät kouluun, sitä, että vanhemmat voivat käydä töissä tietäen lastensa olevan turvassa, ja sitä, että yhteiskunnan tärkeimmät palvelut toimivat myös silloin, kun tapahtuu jotain poikkeuksellista. Aina ei käy niin kuin ajatellaan. Turvallisuus on tärkein, ja sen on ulotuttava myös perinteiseen arkeen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, ettei häiriötilanteisiin varautuminen ole vain teoreettista puuhastelua. Pandemia, Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa ja yhteiskunnan kasvava riippuvuus digitaalisista järjestelmistä muistuttavat meitä siitä, kuinka nopeasti aiemmin normaaleina pitämämme olosuhteet voivat muuttua. Häiriö voi tarkoittaa laajaa sähkökatkoa, vakavaa tietoliikennehäiriötä tai tilannetta, jossa opetuksen järjestämisen tavanomaiset edellytykset vaarantuvat. Silloin ei ole aikaa ryhtyä pohtimaan, kuka päättää, miten toimitaan ja millä edellytyksillä palvelut jatkuvat. Sellaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan etukäteen. Pidän erityisen tärkeänä, että hallitus vahvistaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Esitys mahdollistaa välttämättömissä häiriötilanteissa opetuksen järjestämisen osittain tai kokonaan etäopetuksena valtioneuvoston asetuksen tai laissa säädetyissä tilanteissa Lupa- ja valvontaviraston päätösten perusteella. Lähtökohtana on aina oltava lähiopetus. Poikkeukselliset järjestelyt eivät saa muodostua keinoksi kiertää opetuksen järjestäjän tavanomaisia velvollisuuksia. Tässäkin muutoksessa lainsäädäntö on vasta ensimmäinen askel. Meidän on huolehdittava siitä, että kunnilla ja opetuksen järjestäjillä on valmiit toimintamallit, harjoiteltu johtaminen ja toimivat viestintäyhteydet. Koulujen on kyettävä toimimaan silloinkin, kun digitaaliset järjestelmät eivät toimi normaalisti. Varautumisen on näyttävä harjoituksina, vaihtoehtoisina toimintatapoina ja selkeinä vastuina ja toimivaltuuksina. Haluan korostaa myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Kriisitilanteissa koulun rooli on muutakin kuin opetuksen järjestäjä. Sen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtijana kasvaa. Esimerkiksi Ukrainassa koulu on tarjonnut oppilaille turvallisia aikuisia, päivittäisiä rutiineja ja kokemuksen siitä, että elämä jatkuu vaikeinakin hetkinä. Kriisiaikana opetuksen jatkuvuus on yksi yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden mittareista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää muita enemmän tukea tarvitseviin lapsiin ja niihin, jotka eivät ehkä saa tukea kotoaan. Myös poikkeusoloissa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat tarvitsevat eniten apua. Siksi on tärkeää, että esityksessä turvataan esimerkiksi esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisten luokkien oppilaiden sekä erikseen määriteltyjen erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeus lähiopetukseen myös häiriötilanteissa. Arvoisa puhemies! Suomen kokonaisturvallisuuden vahvuus piilee siinä, ettemme rakenna turvallisuutta ainoastaan yhden viranomaisen tai hallinnonalan varaan. Kokonaisturvallisuus syntyy valtion, kuntien, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä. Puolustusvoimien tehtävänä on turvata maamme sotilaallinen puolustuskyky. Koko yhteiskunnan tehtävä on varmistaa kriisinkestävyys. Tämä hallituksen esitys vie meitä aivan oikeaan suuntaan. Häiriöttömyys ei välttämättä kerro yhteiskunnan vahvuudesta. Vahvuudesta kertoo se, että yhteiskunta kykenee jatkamaan toimintaansa erilaisia häiriöitä ja kriisejä kohdatessaan. Meidän on rakennettava juuri sellaista Suomea.