Arvoisa rouva puhemies! Väkeä ei enää tunnu paljon olevan, mutta keskustelua syntyy hyvin, ja täällä on yleensä illalla aina tämmöinen seesteinen tunnelma. Joitain huomioita täällä oli aiemmin. Täällä nyt ei montaa enää ole, mutta edustaja Kankaalta oli tämmöinen kohtuullisen hyvä historiakatsaus. Hieman siinä oli reikiä, mutta siinä mielessä oli hyvä tämmöinen kaari, miten esimerkiksi maatalouden osalta kehitys on mennyt. Se, mikä siinä unohtui aika isona asiana, oli tämä asutustilojen tekeminen, joka oli aika lailla välttämätön siinä sodan jälkeen. Hänellä oli hyvä huomio myös näistä pääkonttoreista. Yksi aamu tässä pari viikkoa sitten kuuntelin Yle Helsinkiä — tai Yle Uusimaa, mikä se nyt oli — ja siinä käytiin keskustelua, mitenkä täällä pääkaupunkiseudulla on pääkonttoreita paljon, puhutaan siis kymmenistä, Helsingissä taisi olla 70 ja oliko Vantaalla ja Espoossa joitain kymmeniä, ja sitten siitä, että täällä osa ihmisistä vastustaa niiden pääkonttoreiden tuloa. Lähinnä jäin pohtimaan sitä, miten erilainen maailma se on, kun kuuntelee omaa Yle Mikkelin lähetystä tai Yle Lappeenrannan tai jotain vastaavaa. Siinä tuli just hyvin ilmi se, miten tämä maailma on erilainen. Mutta tosiaan tästä maaseutupoliittisesta selonteosta. Maaseudun elinvoiman, sen paikallisen päätöksenteon, yrittäjyyden, huoltovarmuuden ja koko Suomen kehittämisen vahvistaminen muodostavat tämän selonteon keskeisen perustan. Tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan maaseudun tulevaisuutta koskevalle keskustelulle. Luulen, että se keskustelu ei riitä, tarvitaan toimenpiteitä. Keskeinen kysymys on kuitenkin tosiaan se, miten nämä muuttuvat käytännön päätöksiksi ja esimerkiksi rahoitukseksi. Tässä on joitain kysymyksiä tähän liittyen, oikeastaan viisi kappaletta: Tässä selonteossa tunnistetaan oikein maaseudun elinvoiman keskeiset edellytykset, mutta nämä kunnianhimoiset tavoitteet eivät yksin vielä riitä. Konkreettisia toimenpiteitä ja määrärahoja esimerkiksi juuri tiestön kunnossapitoon, mistä täällä puhuttiin jo aiemmin, palvelujen saatavuuteen, tietoliikenneyhteyksiin ja yritystoiminnan edellytyksiin on edelleen aivan liian vähän. Sitten edelleen tästä alemmasta tieverkosta, yksityisteiden rahoituksesta: Nämä merkittävät leikkaukset näihin avustuksiin ja tiestön pitkäjänteisen rahoitustason heikkeneminen kasvattavat tätä korjausvelkaa. Tämä on vähän samanlainen kuin tuo edellinen asiakohta, että kaikki haluamme tätä viedä parempaan suuntaan varmasti. Sitten on vähän eroja, minkälaisia keinoja, ja sitten on se, mistä me puhutaan, ovatko ne politiikan tekemisen kohteita vai välineitä. No, sitten tämä asuminen. Se tuli kanssa aiemmin päivällä jo hyvin keskustelussa esille, ja siihenkin pitäisi... — Ei ”pitäisi”. Täällä puhutaan paljon konditionaalissa, ja sehän on vastuun siirtämistä aina muille, mutta esimerkiksi nämä valtiontakaukset ja muut rahoitusinstrumentit tulee selvittää, samalla tämä monipaikkaisuuden parempi huomioiminen esimerkiksi just hyvinvointialueiden rahoituksessa, joka on epäreilu erityisesti Järvi-Suomen maakunnissa ja hyvinvointialueilla. Sitten on tämä EU:n maatalouden ja maaseudun rahoitus, joka on puhuttanut paljon. Siellä yhtenä keskeisenä tekijänä on tämä Leader-rahoitus, miten se pystytään jatkossa turvaamaan. Se on ollut äärimmäisen merkittävä juuri itäisen Suomen tyyppisille alueille mutta koko maassa muutoinkin. Sitten tämä maaseudun yrittäjyyskin on tullut hyvin esille laajasti. Mutta sitten on tämä maatalouden kannattavuus, joka nyt on omalla kohdallani semmoinen ”elämäni murmelina”, että sen kanssa olen yli 30 vuotta, oikeastaan 40 vuotta, jo ollut tekemisissä. Kehitystä siihen ei edelleenkään ole näköpiirissä. Kaikilla on ollut tahtotila viedä sitä eteenpäin. Tosin energiaa on käytetty aika tyhjänpäiväiseen riitelyyn keskenään ja syyttelyyn, mutta se ei ole edistänyt kyllä itse asiaa juurikaan. Sillä on keskeinen rooli. Se yksittäinen maatila, varsinkin kotieläintila, koska se käyttää paljon esimerkiksi tiestöä ja infraa, ylläpitää muutenkin aika isolla voimakkuudella siinä ympärillä olevaa maaseudun elinvoimaa, eikä tämä tarkoita sitä, että vähättelisin millään lailla muuta yritystoimintaa tai vakituisia asukkaita tai muita, mutta se monasti huomataan vasta siinä vaiheessa, kun se tila lopettaa. Se esimerkiksi yksityistiemaksuista maksaa siinä näiden laskentaperusteiden osalta merkittävimmän osan, ja siinä mielessä se on merkittävä. Arvoisa rouva puhemies! Ihan viimeisenä asia, mikä on huolestuttanut paljon ja jota olen pohtinut paljon, on tämä tyttöjen ja poikien ero, joka myös täällä tuli esille siinä selonteossa ja mietinnössä. Nämä tyttöjen ja poikien väliset erot kasvavat. Koulutuksessa ne ovat kääntyneet kasvuun, ja sitten tulotasoeroista oli STTK:n tuore tutkimus, että ne kasvavat, ja sitten politiikassa näyttää, että miehet menevät oikealle ja naiset vasemmalle. Kun kaikki nämä yhdistetään yhteen, niin tätä kehityssuuntaa ei missään mielessä voi pitää hyvänä, vaikka putsataan puoluepolitiikka siitä pois. Me ei tarvita tähän maahan enää yhtään lisää jakolinjoja, vaan niitä pitää vähentää ja tuoda ihmisiä lähemmäksi toisiaan. — Kiitos.