Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli tosiaan tätä maaseutupoliittista selontekoa laajalla yksituumaisuudella, ja pidän sitä arvokkaana. Maaseutupoliittinen selonteko antaa hyvän pohjan maaseudun kestävälle kehittämiselle. Suomi on pieni maa, ja on meidän kaikkien etu, että parannamme hyvän ja kestävän elämän edellytyksiä niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Tässäkin salissa on keskusteltu paljon nuorten luottamuksesta tulevaisuuteen, mikä on huolestuttavan matalalla tasolla. On tärkeää, että kuulimme valiokunnassa nuoria, ja nostimme myös nuorten näkemyksiä valiokunnan mietintöön. Maaseudulla asuvat nuoret näkevät maaseudun asumisessa hyviä puolia, joista merkittävimpiä ovat rauhallisuus, turvallisuus, luonto, vapaus, tutut piirit ja hyvä arki. On huolestuttavaa kuitenkin se, että nuorten näkemyksissä ja kokemuksissa on merkittäviä sukupuolittuneita eroja. Erityisesti tyttöjen harrastusmahdollisuuksien kehittämiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Lapsiin ja nuoriin liittyy myös koulutus. Peruskouluverkon ja toisen asteen koulutuksen turvaaminen maaseutualueilla on tärkeä edellytys sille, että nuoret voivat jäädä tai palata asumaan maaseudulle. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista noin 80 prosenttia jää saman maakunnan alueelle, ja sillä on osaltaan merkittävä vaikutus alueen elinvoiman kannalta. Maaseutupoliittisessa selonteossa on tunnistettu myös kulttuuri- ja kirjastopalveluiden merkitys maaseutualueille. Erityisesti kirjastopalveluilla on keskeinen rooli sivistyksen, demokratian ja osallisuuden turvaamisessa ja ylläpitämisessä, toki niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Olennaista on turvata erityisesti lasten ja nuorten tasavertaiset mahdollisuudet osallistua sekä kulttuurin kokijoina että tekijöinä. Arvoisa puhemies! Kolmoiskriisin eli ilmaston kuumenemisen, luontokadon ja ympäristön pilaantumisen muodostamaa kokonaisuutta on selonteossa käsitelty perusteellisesti. Erityisesti ilmaston kuumenemisen vaikutukset, kuten lisääntyvät tulvariskit, kuivuus, märkyys, vieraslajit, tuhohyönteiset, metsäpalot, myrskyt, lumituhot, roudan puute, kohdistuvat pitkälti maaseudulle ja sen elinkeinoihin. Luontokatomuutokset eliölajistossa ja vesistöjen tummuminen näkyvät selvästi monilla alueilla maaseudulla. Monimuotoinen luonto ja vesien hyvästä tilasta huolehtiminen ovat toki myös maaseudun etu, ja siellä asuvat ihmiset varmasti näitä asioita myös arvostavat. Puhdas luonto on meille valtavan suuri voimavara, ja sitä ei kannata tuhota. Toisaalta, kuten jo debatissakin nostin, luonto- ja maaseutumatkailu on yksi maaseudun keskeisistä tulevaisuuden kasvualoista. Erityisesti kansallispuistoilla on tutkitusti tärkeä merkitys paikalliselle aluetaloudelle. Siksi niitä kannattaa perustaa lisää ja ennen kaikkea tietysti varmistaa, että myös olemassa olevien kansallispuistojen infrasta pidetään huolta. Tästä tämä hallitus tosiaan on valitettavasti leikannut, mutta se on kyllä lyhytnäköistä toimintaa paitsi paikallisten ihmisten hyvinvoinnin ja virkistäytymisen myös matkailuelinkeinon kannalta. Arvoisa puhemies! Luontoon ja luonnonvaroihin kohdistuu parhaillaan Suomessa ennen näkemättömiä paineita. Ylikansalliset kaivos- ja datakeskusjätit ovat valloittamassa tätä maata ja meidän luonnonvaroja, ellemme pidä varaamme. Ympäristölainsäädäntö on laitettava kuntoon, jotta ympäristön tuhoaminen esimerkiksi Googlen tapauksen tapaan ei ole mahdollista. Maankäytön muutosmaksu olisi konkreettinen keino varmistaa, että metsien rakentamisella on hintalappu. Myöskään tätä ympäristöluvituksen valvontaa ja näiden hankkeiden valvontaa ei voi sälyttää kuntien harteille, vaan tarvitaan valtakunnallista valtiotason lainsäädäntöä, jotta nämä asiat saadaan kuntoon. Samoin kotimaisen ruoantuotannon edellytykset on turvattava. Siitä varmasti ollaan laajasti yhtä mieltä tässä salissa. Ruuantuotannon kestävyysmurros myös Suomessa on mahdollinen, ja siinä on todella paljon potentiaalia, johon kannattaa tarttua. Kasvipohjaiseen ruoantuotantoon siirtyminen on meille suuri mahdollisuus. Lopuksi totean sen, että toivon, että me voidaan tässä maassa mahdollistaa myös paikallisemmat ruoan ja energian tuotannon vaihtoehdot ja tavat osana omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista.