Kiitoksia, arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa perusteellisesta työstä tämän järjestyksessään kolmannen maaseutupoliittisen selonteon käsittelyssä. Kiitos myöskin muille valiokunnille, jotka ovat asiasta lausuneet, sekä useille kymmenille asiantuntijoille, järjestöille, tutkijoille, kunnille ja kansalais- ja elinkeinotoimijoille, jotka ovat osallistuneet keskusteluun maaseutumme tulevaisuudesta. Se, miten maaseutu toimii nyt ja tulevaisuudessa, vaikuttaa koko maamme hyvinvointiin, kilpailukykyyn, huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Näkökulma nousee vahvasti esiin myös valiokuntien lausunnoissa, ja samalla ne ja niille annetut asiantuntijalausunnot osoittavat, että huoli maaseudun nykytilasta ja kehityssuunnasta on laajasti jaettu. Poikkihallinnollisen maaseutupolitiikan, kootun ja helposti saatavilla olevan maaseututiedon sekä yhteiskunnallisen maaseutuvaikutusten arvioinnin tarve korostuu tänään enemmän kuin kenties koskaan aiemmin. Maaseutupolitiikassa ei ole kyse yhden hallinnonalan asiasta. Kyse ei ole vain maa- ja metsätaloudesta, liikenteestä, koulutuksesta, elinkeinopolitiikasta tai turvallisuudesta. Kyse on siitä, miten yhteiskunnan eri päätökset yhdessä vaikuttavat alueisiin, joilla sijaitsee valtaosa Suomen pinta-alasta ja merkittävä osa niistä resursseista, joiden varaan meidän hyvinvointimme, huoltovarmuutemme ja kokonaisturvallisuutemme rakentuvat. Näillä alueilla sijaitsee 40 prosenttia yrityksistä, asuu vakituisesti lähes puolitoista miljoonaa ihmistä, osa-aikaisesti vielä 1,3 miljoonaa ihmistä enemmän, ja heitä haastaa kansallista tasoa voimakkaampi väestöpohjan oheneminen ja työikäisen väestön väheneminen. Pidän erittäin tärkeänä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössään esiin nostamaa maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittämistä ja vakiinnuttamista osaksi normaalia valmistelua ja päätöksentekoa. Kun me arvioimme lainsäädäntöä, investointeja, palveluverkkoratkaisuja tai puhtaan siirtymän toimenpiteitä, meidän on ymmärrettävä myös niiden vaikutukset erilaisiin maaseutuihin ja kerrannaisvaikutukset yhteiskuntaamme. Siten me voimme tehdä päätöksiä, jotka ovat vaikuttavia, johdonmukaisia ja myöskin oikeudenmukaisia. Valiokunnan mietinnössä on useita erityisen tärkeitä nostoja, ja pidän merkittävänä sitä, että valiokunta korostaa kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä maaseudulle, sen resilienssille, toimintakyvylle ja turvallisuudelle. Siinähän voi sanoa, että yhdistykset, kyläyhteisöt ja vapaaehtoiset eivät todellakaan ole vain yhteisöllisyyden rakentajia, vaan ne ylläpitävät yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta merkityksellisiä toimintoja, varautumista ja valmiuksia. Kylävara-konsepti täällä mainittiinkin, ja tämä on hyvä esimerkki siitä, miten hallitus on ottanut tässä asiassa ensimmäisen askeleen tämän kehittämisessä, ja toivotaan, että tämä tulee pysyväksi toimintamalliksi. Tärkeä on myös valiokunnan huomio siitä, että kestävyyssiirtymä onnistuu vain silloin, kun ihmiset kokevat sen oikeudenmukaiseksi ja voivat osallistua sen toteuttamiseen. Arvoisa puhemies! Haluan myöskin nostaa esiin valiokunnan huomiot monipaikkaisuudesta. Kyse ei ole vain vapaa-ajan asumisesta vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. On hienoa, että valiokunta mietinnössään on huomioinut myöskin tämän. Valiokunnan kannanotossa korostuu perustellusti myöskin EU:n osarahoitteisen maaseudun kehittämisen jatkuvuus, ja tämä on erityisen tärkeää nyt tällä hetkellä, kun Euroopan unionissa valmistellaan tulevaa rahoituskautta ja myös meillä Suomessa kansallista kumppanuussuunnitelmaa. Maaseudun kehittämisen välineet ja alueelliset ja paikalliset kehittämisrakenteet ovat vuosikymmenten aikana osoittaneet kykynsä laaja-alaisesti tavoittaa eri toimijoita, joita muut rahoitusjärjestelmät eivät tavoita. Tässä EU:n maaseuturahoituksessa ei ole kyse vain rahoitusinstrumentista vaan tavasta saada laaja joukko ihmisiä mukaan kehittämään omaa seutuaan, aluettaan ja myöskin koko Suomea. Edellisten kausien vaikuttavuusluvut ovat merkittäviä: yritysrahoituksessa lähes puolentoista miljardin euron kokonaisinvestoinnit alle 300 miljoonan euron julkisella rahoituksella ja noin 17 000 uutta työpaikkaa, yli 20 000 uutta tieliikenneyhteyttä toimintavarmalla tekniikalla ja merkittävää kokonaisturvallisuutta ja varautumista vahvistavaa kehittämistä paikallisissa yhteisöissä. Kun olen joskus kuullut sellaisiakin sanontoja, että maaseuturahastossa on kysymys kuntoportaista, niin ehkä tämä vähän avaa, että paljosta muustakin tässä on kysymys. Näin maaseudun kehittämisrahoitus, rakennerahastot ja muut välineet täydentävät toisiaan ja vastaavat erilaisiin kohderyhmiin, tarpeisiin ja myöskin mahdollisuuksiin. Arvoisa puhemies! Pidän myös valiokunnan esittämää toimeenpano-ohjelman seurantaa erittäin tärkeänä. Haluan kuitenkin korostaa, että selonteon merkitys ei saa päättyä vuoteen 28 eikä tähän hallituskauteen, vaan selonteko sisältää vision aina vuoteen 2040 saakka. Onkin tärkeää, että valmisteilla olevaa toimeenpano-ohjelmaa kehitetään jatkuvana välineenä, että maaseutuvaikutusten arviointi juurtuu pysyväksi osaksi päätöksentekoa ja että maaseudun näkökulma huomioidaan aidosti eduskunnan työssä myös jatkossa. Haluan lopuksi vielä kiittää eduskuntaa siitä laajasta ja myöskin rakentavasta keskustelusta, jota tämän selonteon ympärillä on eri valiokunnissa käyty. Maaseutu ansaitsee tulla puhutuksi. Sen asukkaat, yhteisöt ja yritykset ansaitsevat tulla nähdyiksi ja myöskin kuulluiksi. Siksi on tärkeää, että tämän selonteon viesti kuuluu myös tulevissa päätöksissä. Elävä, asuttu ja elinvoimainen maaseutu on koko Suomen etu. Samalla, arvoisa rouva puhemies, pahoittelen sitä, että en pysty kovin pitkäksi aikaa jäämään debattikeskusteluun. Olen tänään myöskin tätä maaseudun tulevaisuutta viemässä eteenpäin tilaisuudessa, jossa keskustellaan nimenomaan maaseutuyritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksista, jotta meillä tulevaisuudessakin on sitä maaseudun tulevaisuutta. — Kiitos.