Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on keskusteltu äänestämisestä ja siitä, miten eri äänestystapahtumat voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi erilaisilla äänestyslippujen muodoilla ja väreillä. Tämä keskustelu, jota tässä aikaisemmin käytiin, kirvoitti ottamaan tähän asiaan kantaa ja muistelemaan hieman vanhoja. Itse olen niin vanha, että olen samassa vaalitapahtumassa äänestänyt kahdella eri lipulla, elikkä 1996, kun oli ensimmäiset eurovaalit, ja kokemusperäisesti sanoisin, että aika moni, varsinkin ikäihminen, vaalin jälkeen totesi äänestäneensä varmuuden vuoksi Väyrystä molemmilla lipuilla. Tuossa vaalissahan äänestettiin erivärisillä lipuilla, toisella kuntavaaleissa, toisella eurovaaleissa, jos oikein muistan. Mutta tämä ei ollut se asia, vaan se, että tässä on otettu kantaa näihin ohjeistuksiin ja vaalivirkailijoitten toimintaan, ja sen takia tämän puheenvuoron otin. Se on äärimmäisen hienoa, että lainsäädäntöpohjaa vahvistetaan, selkeytetään, tuodaan mahdollisuuksia, mutta loppuviimeksi se, että se vaalitoimitus onnistuu oikein, niin kuin äänioikeutettu haluaa itseänsä ilmaista, se vaatii sen, varsinkin jos tulee vaalien yhdistämisiä, että se vaalivirkailija, joka siellä äänestyspaikalla on, ja varsinkin sitten nämä kaikki ohjeet, pitävät paikkansa, ovat samansuuntaisia, yhdenmukaisia, selkeitä, kiistattomia. Tähän otan toisen esimerkin vaalien historiasta, vuodelta 2008. Olen Vihdistä, joka oli yksi kolmesta kunnasta, joissa kokeiltiin sähköistä äänestämistä kuntavaaleissa. Sehän tapahtui niin, että äänestyspaikalla sai valita, äänestääkö paperilipulla vai kirjautuuko sähköiseksi äänestäjäksi ja käy siellä kopissa sitten sähköisellä koneella äänensä antamassa. Tuo vaalihan loppujen lopuksi valitusten jälkeen uusittiin, koska niin monella oli ollut ongelmia tässä sähköisessä äänestyksessä. Se raskauttava tekijä käsittääkseni, minkä takia vaalit uusittiin, oli se, että ihmisille kotiin tulleessa äänioikeusilmoitusasiakirjassa oli väärä ohje. Paikan päällä, äänestyspaikalla, oli oikea ohje, mutta jos toimi sen ohjeen mukaan, mikä oli äänioikeusilmoituksen mukana tullut, niin ääni jäi rekisteröitymättä. Tämä tuntuu varsin käsittämättömältä tämän päivän tietojenkäsittelyn, tiedon, maailmassa, yhteiskunnassa, jossa tieto on saatavilla — että voidaan välittää väärät äänestysohjeet tämmöisen kokeilun yhteydessä. Tämä alleviivaa sitä, että ohjeiden pitää olla täysin yksiselitteiset, kiistattomat, selkeät ja kautta linjan samat ja nämä toimihenkilöt on oikein ohjeistettu. Lainsäädäntöpohjan kuntoon saattaminen on tietysti ensisijainen tavoite ja tärkeä tehtävä ensiksi, mutta siihen käytännön toteutukseen pitää todella paljon kiinnittää huomiota, jotta oikeus toteutuu.