Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka tavoitteena on varautua vaalien häiriötilanteisiin, sujuvoittaa äänestämistä ja parantaa vaalirahoituksen avoimuutta. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriössä on toteutettu vaalien häiriötilannesääntelyn kokonaistarkastelu sekä tehty poikkihallinnollista skenaariotyötä vaalien toimittamisesta erilaisissa kriisi- ja poikkeusoloissa. Nyt eduskunnalle annettu esitys pohjaa tähän selvitystyöhön, eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä koostuneen parlamentaarisen työryhmän ehdotuksiin vaalirahoituksen osalta ja oikeusministeriön teettämään palvelumuotoiluselvitykseen alue- ja kuntavaalien äänestysjärjestelyiden kehittämisestä. Vaalien häiriötilannesääntelyn kokonaistarkastelu osoitti, että Suomen nykyinen vaalilainsäädäntö tarjoaa jo nyt hyvän pohjan vaalien järjestämiselle myös poikkeuksellisissa oloissa ja käytettävissä on useita joustavia menettelyjä. Äänestyspaikka voidaan esimerkiksi sijoittaa myös äänestysalueen ulkopuolelle erityisestä syystä. Selvityksessä käytiin läpi kansainvälisiä esimerkkejä, jotka osoittavat, että kriiseihin varautuminen vaatii ennakoivaa sääntelyä ja selkeitä toimintamalleja. Tämä korostuu erityisesti muutosten keskellä olevassa toimintaympäristössä, jossa muun muassa postinkulun heikentyminen, kyberturvallisuusuhat ja informaatiovaikuttaminen voivat vaikuttaa vaalien käytännön järjestämiseen. Vaalilakiin ehdotetaan siis nyt häiriötilanteeseen varautumista parantavia muutoksia ulkomaan ennakkoäänestyspaikkojen muuttamisen, vaaliviranomaisten riittävyyden, laitosäänestyspäivien määrän ja vaalitarkkailun tarkemman sääntelyn osalta. Näiden muutosten lisäksi häiriötilanneselvityksessä nostetaan esiin, että myös seuraavalla hallituskaudella on syytä jatkaa työtä ja arvioida esimerkiksi sitä, miten tulevaisuuden postinkulun mahdolliset muutokset vaikuttavat tilanteeseen. Toisena kokonaisuutena esityksessä ovat äänestyslippujen ulkoasun muutokset, jotka perustuvat oikeusministeriön teettämään ulkopuoliseen palvelumuotoiluselvitykseen. Tässä selvityksessä arvioitiin ja tehtiin myös jonkinlainen kokeilu erilaisista vaihtoehdoista siihen, miten samaan aikaan toimitettavien vaalien äänestys kannattaisi toteuttaa. Äänestyslippujen ulkoasua koskevia muutoksia ehdotetaan erityisesti, jotta samaan aikaan toimitettavissa vaaleissa eri vaalit erottuvat helpommin ja hylättyjen äänten määrää voitaisiin mahdollisesti vähentää samanaikaisesti toimitettavissa vaaleissa. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että samaan aikaan toimitettavissa aluevaaleissa ja kuntavaaleissa äänestyslipun väritys, äänestyslipun teksti ja uutena myös siinä käytettävät muodot — toiseen tulee ympyrä ja toiseen neliö — tuovat esiin, mistä vaaleista on kyse, ja ohjaavat äänestäjää entistä paremmin. Vaalirahoituslakiin ehdotetaan uhkasakkomenettelyn laajentamista valvonnassa niissä tilanteissa, joissa vaalikampanjaa varten on otettu lainaa ja on tarkoitus valvoa maksujärjestelyä ja sitä, miten se lainan lyhentäminen sujuu, sekä Valtiontalouden tarkastusviraston oikeutta lisäselvitysten pyytämiseen vahvistetaan. Uhkasakkomenettelyn laajentamista käsiteltiin parlamentaarisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet ja joka yksimielisesti kannatti nyt esitettyä uhkasakkomahdollisuuden laajentamista. Vastaava uhkasakkomenettelyn laajentaminen oli yksi jo edellisellä vaalikaudella istuneen parlamentaarisen työryhmän ehdotuksista. Sen mukainen hallituksen esitys annettiinkin eduskunnalle, mutta sitä ei ehditty käsitellä vaalikauden aikana eduskunnassa, joten se raukesi. Lakiehdotuksesta järjestetyllä lausuntokierroksella ehdotuksia kannatettiin laajasti, mikä osoittaa, että vaalien turvallisuus ja äänestäjien kokeman luottamuksen säilyttäminen poliittiseen järjestelmään ovat yhteiskunnassa laajasti jaettuja tavoitteita. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alussa, jotta muutettuja lakeja voitaisiin soveltaa jo vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. — Kiitos.