Kiitos, arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että Suomen rikosoikeuden alueellista soveltamisalaa koskevat säännökset rikoslain 1 luvussa uudistetaan. Ehdotetuilla muutoksilla toteutetaan asiaa koskeva hallitusohjelmakirjaus. Jokainen valtio vastaa lähtökohtaisesti omalla alueellaan tehtyjen rikosten tutkimisesta ja niistä tuomitsemisesta. Rikosoikeuden soveltamisalaa koskevat säännökset määrittelevät sen, milloin rikos voidaan katsoa Suomessa tehdyksi. Lisäksi soveltamisalasäännökset määrittelevät sen, miten ulkomailla tehdystä rikoksesta voidaan tuomita rangaistukseen Suomessa. Tätä sääntelyä on viimeksi arvioitu 90-luvulla. Rikollisuus ja rikosten tekotavat ovat muuttuneet huomattavasti tuon ajan jälkeen. Rikollisuus on yhä useammin luonteeltaan rajat ylittävää, ja rikoksia tehdään jatkuvasti enemmän uusilla tavoilla, esimerkiksi tietoverkossa. Tällaisissa rikoksissa rikoksentekijä saattaa olla fyysisesti toisen valtion alueella, vaikka rikos käytännössä toteutuu ja toteutetaan Suomessa. Muita uudentyyppisiä rikoksia ovat esimerkiksi Suomen alueen ulkopuolella sijaitsevien sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden vahingoittamisteot. Säännösten uudistaminen on tarpeen, jotta varmistetaan, että Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvat rikokset voidaan käsitellä Suomessa ja että rikosvastuu toteutuu. Toisaalta on tarpeen varmistaa, ettei Suomen rikosoikeuden soveltamisala ole liian laaja. Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa ei pitäisi ulottaa sellaisiin rikoksiin, joita ei ole tarpeen ja tarkoituksenmukaista käsitellä Suomessa ja joiden käsittelyyn ei ole syytä käyttää Suomen viranomaisten resursseja. Uudistuksella varmistetaan, että rikoslain soveltamisalaa koskeva sääntely on kansallisesti ajan tasalla. Lisäksi varmistetaan, että säännökset mahdollistavat rikosvastuun asianmukaisen toteuttamisen ja täyttävät kansainväliset ja eurooppalaiset velvoitteet. Uudistuksen tavoitteena on myös sääntelyn selkeyttäminen, mikä helpottaa ja tehostaa sen sovellettavuutta. Esityksessä siis ehdotetaan muutoksia useisiin rikoslain 1 luvun pykäliin. Keskeisimmät muutokset liittyvät rikoksen tekopaikan ja Suomeen kohdistuvan rikoksen määrittelyyn sekä kansainvälisiä rikoksia koskevaan säännökseen. Rikoksen tekopaikkaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan täydennettäväksi sen huomioimiseksi, että rikoksia tehdään uudenlaisilla tavoilla etäältä rikoksen kohteista ja valtioiden rajat ylittäen, kuten aiemmin toin esille. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi droonien avulla tehtävät rikokset. Tarkoituksena on varmistaa, että tällaiset rikokset kuuluvat Suomen rikosoikeuden soveltamisalaan silloin, kun laite on toiminut Suomessa, vaikka sen ohjaaminen olisikin tapahtunut toisen valtion alueelta. Suomeen kohdistuneiden rikosten osalta esityksessä täsmennetään, että rikoslakia voitaisiin soveltaa myös yksityisessä omistuksessa olevaan omaisuuteen kohdistuneisiin ulkomailta tehtyihin rikoksiin, kun rikoksilla vaarannetaan tai loukataan esimerkiksi yhteiskunnan tärkeää toimintoa. Näin varmistetaan, että Suomen valtion tärkeimpiin etuihin ja intresseihin kohdistuvat teot kuuluvat Suomen rikosoikeuden soveltamisalaan. Kyse voi tältä osin olla Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista rikoksista, esimerkiksi merenalaisten kaapeleiden vahingoittamisesta. Kansainvälisiä rikoksia koskeva säännös ehdotetaan uudistettavaksi niin, että kaikki rikokset, joihin sovelletaan Suomen lakia riippumatta siitä, onko rikoksilla liittymää Suomeen, olisi mainittu laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla nimenomaan lain tasolla. Säännöksen soveltamisesta annettu asetus ehdotetaan siten kumottavaksi, ja säännöksen soveltamisalaa ehdotetaan kavennettavaksi. Soveltamisalan kaventaminen on tarpeen, jotta rikosoikeuden soveltamisala ei muodostu merkittävästi laajemmaksi kuin kansainväliset ja eurooppalaiset velvoitteet edellyttävät. Ulkomailla tehtyjen rikosten tutkimisesta ja tuomioistuinkäsittelystä Suomessa aiheutuu lisäksi keskimääräistä enemmän kustannuksia. Ehdotettujen muutosten merkitys Suomessa käsiteltävien rikosasioiden määriin on arvioiden mukaan kuitenkin kokonaisuudessaan varsin pieni. Lisäkustannuksia voi tulevaisuudessa aiheutua siitä, että eri tavoin rajat ylittävien rikosasioiden määrä todennäköisesti tulee kasvamaan johtuen siitä, että rikosasioihin joka tapauksessa yhä useammin liittyy erinäisiä kansainvälisiä ulottuvuuksia ja rikoksia tehdään jatkuvasti enemmän ja enemmän tietoverkossa ja muulla tavoin etäältä rikoksen kohteesta. Ulkomailla tehtyjen rikosten määriä rikosprosesseissa ja näiden rikosten käsittelemisestä aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia on kuitenkin syytä seurata. Arvoisa puhemies! Esityksen valmistelua varten oikeusministeri asetti työryhmän. Lausuntopalautteessa ehdotuksia kannatettiin pääosin laajasti. Lausuntopalautteen perusteella ehdotuksiin on tehty joitakin täsmennyksiä. — Kiitos.