Arvoisa herra puhemies! Puhuessamme Suomen ja Euroopan turvallisuudesta käsittelemme asejärjestelmiä, puolustusteollisuutta, energiaa ja teknologioita ja niiden kehitystä. Strategisesta autonomiasta puhuttaessa on kriittisen tärkeää pysähtyä myös miettimään, mistä kaikki modernit järjestelmät ja teknologiat valmistetaan. Ilman tarvittavia raaka-aineita tehtaat eivät pyöri, uudet teknologiat eivät kehity eivätkä puolustuksemme kannalta keskeiset järjestelmät toimi. Kriittiset raaka-aineet ovatkin äärettömän keskeisiä turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymyksiä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on esimerkki siitä, kuinka vaaralliseksi riippuvuus epäluotettavista kumppaneista voi muodostua. Eurooppa on saanut tästä omakohtaisen oppitunnin erityisesti energian kohdalla. Liian moni luotti liian pitkään venäläiseen energiaan. Joku yrittää vieläkin voittaa sillä vaalit valtameren takana. Suomen ja Euroopan pitää tehdä kaikkensa, jotta kriittisten raaka-aineiden kohdalla ei sorruta samaan virheeseen, joka tehtiin energian suhteen. Kysymys ei ole ainoastaan taloudellinen vaan myös huoltovarmuuteen liittyvä. Pystyykö Eurooppa kriisitilanteessa valmistamaan tarvitsemansa tuotteet, ylläpitämään puolustuskykyään ja turvaamaan yhteiskunnan kriittiset toiminnot? Euroopan unionin kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen tavoitteena on vähentää riippuvuuksia ja vahvistaa eurooppalaisia tuotantoketjuja. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että unionin strategisten raaka-aineiden vuotuisesta kulutuksesta vähintään kymmenen prosenttia katetaan EU:n omalla louhinnalla, 40 prosenttia jalostuksella ja 25 prosenttia kierrätyksellä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia mutta tuiki tarpeellisia, ja Suomella on tässä kehityksessä paljon annettavaa. Meillä on mineraalivarantoja, korkeatasoista geologista tutkimusta, teknologista osaamista ja mahdollisuuksia kehittää raaka-aineiden jalostusta sekä kierrätystä. Olisi hölmöä tyytyä vain siihen, että maaperästämme löydetään arvokkaita raaka-aineita. Meidän pitää pyrkiä siihen, että mahdollisimman suuri osa mineraaliemme jalostuksesta, tutkimuksesta ja arvonlisästä säilyy Suomessa. Onnistuminen tarkoittaisi investointeja, työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. Suomen on huolehdittava ympäristönsuojelusta ja toiminnan vastuullisuudesta. Kestävän luonnonvarojen käytön ja kilpailukyvyn on kuljettava käsi kädessä. Vastuullisesti tuotetut raaka-aineet ovat Suomelle kilpailuetu. Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä hallituksen esitys täydentää EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaa asetusta kansallisella lainsäädännöllä. Esityksessä selkiytetään viranomaisten vastuita, järjestetään eräiden kriittisiä raaka-aineita sisältävien tuotteiden markkinavalvontaa sekä vahvistetaan tietopohjaa raaka-aineiden esiintymisestä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Geologian tutkimuskeskukselle osoitetaan vastuu kansallisesta etsintäohjelmasta sekä käytöstä poistettuja kaivannaisjätteen jätealueita koskevasta tietokannasta. Tämä on tärkeää myös kiertotalouden näkökulmasta. Kaikkea tarvitsemaamme ei välttämättä tarvitse louhia uutena. Arvokkaita raaka-aineita kannattaa purkaa jo syntyneestä kaivannaisjätteestä. Kaiken keskellä on huolehdittava siitä, että sääntely ei aiheuta yritykselle tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Velvoitteiden on oltava selkeitä, oikeasuhtaisia ja ennakoitavia. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny yksin maailman parhailla puolustusjärjestelmillä. Turvallisuus syntyy myös siitä, että pystymme valmistamaan, huoltamaan ja kehittämään järjestelmiämme silloinkin, kun kansainväliset toimitusketjut häiriintyvät. Kriittisten raaka-aineiden saatavuus on nähtävä osana Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuutta. Suomen on oltava tässä kehityksessä aktiivinen toimija. Meidän on vahvistettava omaa osaamistamme, hyödynnettävä vastuullisesti omia mahdollisuuksiamme ja rakennettava Eurooppaa, joka kykenee vastaamaan omasta turvallisuudestaan. Ilman raaka-aineita ei ole teollisuutta, ilman teollisuutta ei ole puolustuskykyä, ilman puolustuskykyä ei ole turvallisuutta, ja turvallisuus on kaikkein tärkein.