Arvoisa puhemies! Edellä puhunut edustaja Kokko todisti väkevästi Pohjoismaiden neuvoston yhteistyöstä ja Pohjoismaiden neuvoston merkityksestä. Pohjoismaisen yhteistyön merkityshän vallankin korostuu nyt tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa, jossa olemme Euroopassa. Yksi konkreettinen esimerkki Pohjoismaiden neuvoston tekemästä erinomaisesta ja konkreettisesta työstä on rajaesteiden poistaminen, jolla on konkreettinen merkitys kansalaisten ja yritysten arjessa sekä ylipäätään Pohjoismaiden tavoitteen toteutumisessa olla maailman integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vuosi 2030 on muuten ihan tuossa selkämme takana, elikkä kiirettä pitää sikäli, jos haluamme olla integroitunein alue muutaman vuoden kuluttua. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä rajaesteiden poistamisella on aiempaa selvemmin yhteys yhteiskuntien kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen. Tarvitaan rajat ylittäviä järjestelmiä ja toimintamalleja, jotka toimivat myös häiriö- ja kriisitilanteissa. Sen lisäksi esimerkiksi liikennejärjestelmää tulee tarkastella yhteispohjoismaisesti, kuten on tehtykin tällä kaudella. Meillähän on tänä vuonna julkaistu muun muassa pohjoismainen kriisinkestävä Pohjola -liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka on erinomainen asiakirja, jossa pohjoismaista liikennesuunnittelua katsotaan rajat ylittäen. Arvoisa puhemies! Kesällä julkaistiin Verianin tekemä tutkimus, jossa todetaan, että Pohjoismaat luottavat Suomeen jopa enemmän kuin suomalaiset itse. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys ja luottamus muihin Pohjoismaihin on korkealla, ja pohjoismainen yhteistyö itsessään lisää luottamusta tulevaisuuteen kaikissa tutkimusmaissa. Suuri enemmistö, noin 90 prosenttia haastatelluista, pitää Pohjoismaita maailman parhaina valtioina asua. Pidetään tästä jatkossakin kiinni.