Arvoisa puhemies! Saaristolla on Suomelle tärkeä merkitys. Saaristo on koti, elinympäristö ja elinkeinotoiminnan paikka sadoilletuhansille suomalaisille, niin saariston vakituisille asukkaille kuin kausiasukkaille. Samalla se on tärkeä osa kansallista kulttuuriperintöämme, luontoamme, matkailuamme ja koko Suomen kokonaisturvallisuutta. Saaristoa on sekä meri- että järvialueilla. Nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi saaristolaki. Nykyinen laki saariston kehityksen edistämisestä on annettu vuonna 1981. Lakia ei ole sen yli 45-vuotisen historian aikana järjestelmällisesti uudistettu, vaikka sekä saaristo, yhteiskunta että muu lainsäädäntö ovat muuttuneet merkittävästi. Uudistukselle on siis selkeä tarve. Digitalisaatio, monipaikkainen asuminen, kausiasuminen, väestörakenteen muutos sekä muuttunut turvallisuusympäristö näkyvät kaikki saaristossa. Myös hallinnolliset rakenteet ovat muuttuneet. Hyvinvointialueet vastaavat nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä, mikä on otettava huomioon myös saaristolaissa. Saaristolain uudistaminen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. Nyt annettavalla esityksellä toteutetaan tämä hallitusohjelmakirjaus. Uuden saaristolain ydintavoite on selkeä: vahvistaa saariston elinvoimaa ja luoda edellytyksiä saaristossa asumiselle. Samalla laki vahvistaa saariston kulttuuriperinnön ja luontoarvojen vaalimista. Tavoitteena on, että saariston asukkailla on käytettävissään sujuvan arjen ja asumisen kannalta tarvittavat palvelut ja että saariston erityisolosuhteet otetaan nykyistä paremmin huomioon päätöksenteossa. Saariston erityisolosuhteita ovat muun muassa saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä johtuvat pitkät etäisyydet, kiinteän tieyhteyden puuttuminen ja sääolosuhteitten vaikutukset liikkumiseen. Saariston asukkailla ei tarkoiteta vain vakituisia asukkaita vaan myös kausiasukkaita. Yksi merkittävä muutos onkin se, että kausiasukkaat tunnistetaan uudessa saaristolaissa. Tämä vastaa saariston tämän päivän todellisuutta. Saaristossa arvioidaan olevan noin 330 000 vakituista asukasta ja noin 615 000 kausiasukasta. Kausiasuminen on muuttunut entistä ympärivuotisemmaksi, ja tällä on tärkeä merkitys paikallistaloudelle, palveluille ja saariston elinvoimalle. Nostan seuraavaksi esiin muutamia esityksen keskeisimpiä muutoksia: Ensinnäkin laissa vahvistetaan palvelujen saatavuutta saaristossa. Kuntien ja hyvinvointialueitten on huolehdittava siitä, että saariston vakituisilla asukkailla on käytettävissään palvelut saariston erityisolot huomioon ottaen. Tämän lisäksi valtiolle säädetään velvollisuus edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta saaristossa. Digitaalisten palvelujen merkitys korostuu juuri niillä alueilla, joilla fyysiset etäisyydet ovat pitkiä ja kulkuyhteydet haastavia. Toiseksi esityksessä vahvistetaan saariston saavutettavuutta erityisesti kaikkein hankalimmin saavutettavan saariston osalta. Valtion on huolehdittava siitä, että ulko- ja välisaaristossa on käytettävissä vakituisen asumisen kannalta välttämättömät yhteysalusliikenteen palvelut. Palvelujen tulee olla joustavia ja maksuttomia tai hinnaltaan kohtuullisia. Yhteysalueliikenteen reittejä ja liikennöintialueita suunniteltaessa on jatkossa otettava vakituisen asumisen lisäksi huomioon myös kausiasutuksen ja elinkeinotoiminnan tarpeet. Yhteysalusliikenteeseen tulee kokonaan uusi varautumisvelvollisuus. Palveluntuottajien on varauduttava normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin laatimalla valmiussuunnitelma. Kyse on tärkeästä kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta vahvistavasta muutoksesta. Monissa ulko- ja välisaariston saarissa yhteysalus on ainoa yhteys mantereelle. Kolmanneksi uusi laki vahvistaa saariston huomioon ottamista päätöksenteossa. Saariston elinvoiman kehitys ja erityispiirteet on jatkossa otettava huomioon saaristoa koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi arvioimalla päätöksen saaristovaikutuksia, kuulemalla saaristoasiain neuvottelukuntaa tai paikallista saaristoelintä taikka laatimalla paikallinen tai alueellinen saaristo-ohjelma. Myöskin saariston elinkeinojen toimintaedellytyksiä tuetaan, ja saariston luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön asema tunnistetaan myös laissa. Saaristolain tavoitteet on otettava huomioon saaristoa koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa. Saariston luonnon- ja maisemanhoitoon tarkoitettua avustusta voidaan jatkossa myöntää nimenomaisesti myös saariston perinteisen kulttuuriympäristön rakennusten ja rakennelmien hoitoon ja vaalimiseen. Uutta on myös se, että eduskunta saa jatkossa säännöllisesti saariston tilanne- ja kehityskuvan. Samalla myöskin turvataan parlamentaarisen saaristoasiain neuvottelukunnan toiminnan jatkuvuus. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi lain tavoitteitten toteutumista ja edistää saariston erityispiirteitten huomioon ottamista päätöksenteossa. On tärkeää, että eri saaristoalueitten edustus otetaan huomioon neuvottelukunnan kokoonpanossa. Seuraavaksi tuon vielä esille esityksen keskeisimpiä vaikutuksia: Esityksellä vahvistetaan saariston asukkaitten yhdenvertaisuutta suhteessa muualla Suomessa asuviin. Erityisesti palvelujen saatavuutta, digitaalisia palveluja ja yhteysalueliikennettä koskevilla säädöksillä voidaan parantaa saaristossa asumisen edellytyksiä ja sujuvaa arkea. Saariston erityispiirteitten vahvempi huomioon ottaminen tukee myös paikkaperusteista aluekehitystä. Turvallisuuden näkökulmasta tärkeää on myös yhteysalusliikenteen varautumisvelvollisuus. Se parantaa liikenteen jatkuvuutta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ja vahvistaa siten saariston huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta erityisesti ulko- ja välisaaristossa. Myös laajemmin elinvoimainen ja asuttu saaristo tukee Suomen kokonaisturvallisuutta. Esityksellä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia myös saariston elinoloihin, työllisyyteen, ympäristöön sekä kulttuuriperinnön säilymiseen. Kausiasukkaitten huomioon ottaminen ja saariston saavutettavuuden parantaminen voivat vahvistaa paikallistaloutta ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Esityksellä ei kokonaisuutena arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Myöskään kunnille ja hyvinvointialueille ei tällä esityksellä säädetä uusia tai laajennettuja palvelutehtäviä, vaan tavoitteena on varmistaa, että niiden nykyisten velvoitteitten toteutumisessa otetaan saariston erityisolosuhteet asianmukaisesti huomioon. Saaristolailla on tärkeä periaatteellinen ja käytännöllinen merkitys. Siinä tunnistetaan saariston erityisolosuhteet ja velvoitetaan ottamaan ne huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tällä uudistuksella saaristolaki päivitetään vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, ja tavoitteena on, että jatkossakin Suomen saaristo säilyy elävänä, elinvoimaisena, saavutettavana ja turvallisena niin siellä asuville kuin myöskin vieraileville. Tässä yhteydessä haluan myöskin kiittää työryhmää, joka on ollut tässä valmistelussa kiinteästi mukana. Täällä taitaa olla sekä edellinen että nykyinen puheenjohtaja tästä työryhmästä. — Kiitos.