Arvoisa puhemies! Niin kuin esittelystä kuulimme, käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa, että jokaiselle oppivelvolliselle löytyy hänen tilanteeseensa sopiva tapa suorittaa oppivelvollisuus ja että koulutuspolku ei katkea. Tätä tavoitetta on helppo kannattaa. Esityksessä muun muassa mahdollistetaan oppivelvollisuuden suorittaminen lyhytaikaisesti myös nuorten työpajatoiminnassa. Työpaja voi tarjota nuorelle tärkeän välivaiheen silloin kun hän ei juuri sillä hetkellä pysty aloittamaan koulutuksessa. Olennaista kuitenkin on, että tämä ei jää irralliseksi jaksoksi vaan nuorelle löytyy suunnitelmallisesti ja viiveettä tie takaisin koulutukseen. Esitykseen ja toimeenpanoon liittyy kuitenkin myös asioita, joihin esityksen käsittelyssä on syytä kiinnittää tarkempaa huomiota ja jotka herättävät huolta. Työpajatoiminnan järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Siksi meidän on varmistettava, että mahdollisuus ei jää riippuvaiseksi siitä, missä kunnassa nuori asuu. Työpaikan saaminen tulisi pystyä varmistamaan yhdenvertaisesti kaikilla alueilla. Toinen tärkeä kysymys liittyy työpajalla oppivelvollisuutta suorittavan nuoren asemaan. Hänellä ei olisi kaikkia samoja opintososiaalisia etuja kuin koulutuksessa olevalla opiskelijalla. Meidän on pidettävä huolta siitä, ettei uusi suorittamistapa itsessään lisää nuorten eriarvoisuutta tai syrjäytymisriskiä. Isona huolena on se, miten oppivelvollisten ensisijaisuus vaikuttaa yli 18-vuotiaisiin vailla toisen asteen tutkintoa oleviin nuoriin, erityisesti vieraskielisiin ja tukea tarvitseviin. Kysynkin ministeriltä: ei kai nyt ole niin, että aikuisten perusopetuksessa peruskoulun suorittaneet eivät käytännössä enää voi hakeutua toiselle asteelle, kun oppivelvollisuusikäiset menevät ohi? Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusuudistuksen lähtökohta on ollut, että yhdestäkään nuoresta ei päästetä irti. Myös tämän muutoksen toimeenpanossa meidän on pidettävä tästä periaatteesta kiinni. Pitää muistaa, että 18 vuotta täyttäneetkin ovat vielä pitkään nuoria. Lainsäädäntö voi antaa oikeuden koulutuspolkuun, mutta se ei yksin takaa sen toteutumista. Tarvitaan riittävästi paikkoja, tukea, ohjausta ja resursseja. Siksi toivon, että tämän lain toimeenpanossa seurataan tarkasti nuorten yhdenvertaisuutta ja koulutuspolkujen jatkuvuutta. Tavoitteemme pitää olla selvä: jokaiselle nuorelle mahdollisuus löytää oma paikkansa ja suorittaa toisen asteen tutkinto.