Arvoisa puhemies! Sotien jälkeisessä hyvin, hyvin köyhässä Suomessa tehtiin merkittävä tasa-arvoteko. Vuodesta 1948 alkaen kaikki lapsiperheet alkoivat saada lapsilisää. Uudistus oli merkittävä, sillä lapsilisää saivat ja saavat edelleen kaikki lapsiperheet. Kyseessä on siis tulonsiirto lapsettomien ja lapsiperheiden välillä. Lapsilisä olikin Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettu niin sanottu universaali tuki. Tällaista politiikkaa uskallettiin ja haluttiin tehdä köyhässä Suomessa, ja tällä on ollut valtava merkitys siinä, miten Suomi nousi hyvin vaikeista ajoista ylöspäin ja eteenpäin. Tästä on hyvä meidänkin ajassamme ottaa oppia. Ylöspäin ja eteenpäin pääsee panostamalla lasten ja nuorten tasa-arvoon, ei heikentämällä sitä lyhytnäköisillä päätöksillä. Arvoisa puhemies! Lapsilisää on kehitetty vuosikymmenien saatossa, ja kehittää sitä pitää edelleen, ja tähän lakialoitteeni vastaa. Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälakia niin, että lapsilisää maksetaan sen kuukauden loppuun asti, jolloin lapsi täyttää 18 vuotta eli tulee täysi-ikäiseksi. Lapsilisän ongelma nimittäin tällä hetkellä ja pitkään on ollut se, että sen maksaminen jostain ihmeen syystä päättyy, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Lain mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy kuitenkin vasta, kun hän täyttää 18. Valtaosa 17-vuotiaista asuu nykyään edelleenkin lapsuudenkodissaan, tai he ovat muuten riippuvaisia huoltajansa elatuksesta. Lapsilisien jatkuminen lapsen täysi-ikäistymiseen asti olisi loogista senkin vuoksi, että meillä nykyään oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi asti. Lapset eivät siis enää aloita alaikäisenä, esimerkiksi 16-vuotiaana, kokopäivätöitä, kuten vielä joitain vuosikymmeniä sitten osalla lapsista tapahtui. Lapsilisien päivittäminen aloitteen mukaisesti on yksi keino puuttua myös oppivelvollisten velkaantumiseen, mistä esimerkiksi opiskelijajärjestöt ovat olleet huolissaan. Myös maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, lapsen oikeuksien sopimus, lähtee siitä, että lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. Oikeus saada lapsilisää lapsen täysi-ikäistymiseen saakka helpottaisi aivan erityisesti pienituloisia ja monilapsisia perheitä, mutta myös monessa muussa perheessä lapsen kulut ovat kaikkein suurimmillaan juuri siinä vaiheessa, kun oikeus saada lapsilisää päättyy. Taloudellinen epävarmuus ja erilaiset taloustilanteeseen vaikuttavat elämäntilanteen muutokset ja huolet koskevat laajasti lapsiperheitä tulotasosta riippumatta. Siksi universaalista lapsilisästä on pidettävä kiinni tänäkin päivänä, ja epävarmassa maailmassa kaikki tarvitsevat jotakin varmaa. Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyys on viime vuosina Suomessa lisääntynyt, ja se on myös syventynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan hallituksen tekemien sosiaaliturvaleikkausten vuoksi Suomessa elää 31 000 köyhää lasta lisää. Lapsiperheiden tilannetta heikentävät tällä hetkellä myös kasvava työttömyys ja nousevat elinkustannukset, sosiaali- ja terveysjärjestöjen alasajo sekä lastensuojelun ja perheneuvoloiden heikennykset. Listaa voisi valitettavasti jatkaa edelleen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden 2025 Perhepulssi-kyselyn mukaan lähes 30 prosenttia lapsiperheistä kokee, että menojen kattaminen tuloilla on hankalaa tai se ei onnistu, ja 14 prosenttia perheistä on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen viimeisen vuoden aikana. Yhden aikuisen perheessä tilanne on vielä vaikeampi. Lähes puolella perheistä talous ei riitä arjen menoihin, ja köyhyys kuormittaa voimakkaasti sekä vanhempien jaksamista että lasten hyvinvointia. Jotta lasten eriarvoisuuteen, lapsiperheköyhyyden syventymiseen sekä lapsiperheiden taloudelliseen epävarmuuteen voidaan puuttua, on lapsiperheiden toimeentulo turvattava vahvistamalla sosiaaliturvaa ja lapsiperheisiin kohdistuvia etuuksia. Lapsilisät ovat itse asiassa hallinnollisesti erittäin kevyt tukimuoto, joten niitä kehittämällä saadaan ratkaisuja lapsiperheköyhyyden vähentämiseen ilman, että tarvitsee lisätä byrokratiaa. Asialla on myös kansantaloudellista merkitystä. Lapsilisien kehittäminen lakialoitteessani ehdotetulla tavalla vahvistaisi kotimaista ostovoimaa ja työllisyyttä. Lopuksi on huomioitava, että lapsilisien reaaliarvon laskiessa köyhät perheet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Myös tasokorotus olisi siis tulevaisuudessa paikallaan. Aivan viimeiseksi on todettava, että myös tänä vuonna, keväällä 2026 ilmestyneessä lapsilisäjärjestelmän kehittämistarpeita ja uudistamista arvioineiden selvityshenkilöiden raportissa myöskin ehdotetaan lapsilisän ulottamista siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta, aivan kuten tässä lakialoitteessani. — Kiitos.