Kiitos, arvoisa puhemies! Silloin kun on kyse teknisluontoisesta lakiesityksestä, usein se keskustelu leviää vähän laajemmalle kuin mitä ehkä sitten itse lakiesitys käsittelee. [Pertti Hemmilä: Puhemies salli!] Mutta tosiaan tässä on kyse nykyään asetuksen tasolla olevien säännösten tuomisesta lain tasolle, ei suinkaan minkään toimivallan muutoksista sen osalta, vaan tämä on meidän perustuslain vaatimus, että tällaisista selkeistä säännöksistä pitää säätää lain tasolla. Tätä on aiemmin tehty esimerkiksi luonnonsuojelulain osalta edellisellä kaudella, silloin kun edustaja Hoskosen edustama puolue oli hallituksessa, ja nyt tämä sama tehdään tämän soidensuojelulain osalta. Eli tekninen muutos, ja päinvastoin, kuten tässä keskustelussa kävi ilmi, tietyin osin tässä jopa tuodaan pieniä muutoksia, siis pienentävään suuntaan, tämän valtatien 21 osalta sinne suojelualueisiin. Eli kysymys ei suinkaan ole siitä, että tässä nyt otettaisiin jotenkin toimivaltaa tai varsinkaan ilman toimivaltaa yhtään mitään lisäsuojeluun yksityisiltä. Siitä kuitenkin olen erittäin samaa mieltä edustaja Hoskosen kanssa, että yksityisellä maalla tapahtuvan luonnonsuojelun hyväksyttävyys perustuu siihen, että silloin kun näin halutaan tehdä, niin siitä myös asianmukaiset korvaukset maksetaan. Tätä periaatetta kyllä tämä hallitus on keskeisesti noudattanut. Tässä tuli spesifi kysymys toimivallan siirrosta Metsähallituksen luontopalveluille lupa-asioissa näiden soidensuojelualueiden osalta. Metsähallituksen luontopalveluilla on tähän erikoistunut erityinen yksikkö, joka tekee nyt tätä lupaharkintaa nimenomaisesti jo kaikkien muiden luonnonsuojelualueiden osalta, niin että on aivan luonnollista, että myös näiden soidensuojelualueiden osalta, jotka sinällään ovat heidän hallinnassaan, he ovat se viranomainen jatkossa, joka tämän harkitsee. Ympäristöministeriössä ei ole tällaista erillistä yksikköä ja siihen osoitettuja henkilöitä, jotka tätä tekisivät, koska tämä on ollut aika harvinaista, mutta siellä Metsähallituksen luontopalveluissa tämä on, ja sinälläänhän tämä Metsähallituksen talouspuoli ja sitten Luontopalveluiden puoli ovat aivan eri ohjauksessa ja eriytettyjä myös lainasäädännöllisesti — Luontopalvelut ovat ympäristöministeriön alaisuudessa, ja sitten taas talouspuoli maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Siinä mielessä en kyllä näe tässä ristiriitaa, vaan päinvastoin näen, että se asiantuntemus ja ymmärrys ja sitten tämän erillisen yksikön myötä myös se tarvittava riippumattomuus siellä pystytään hyvin turvaamaan. Tällä tuodaan tosiaankin samalla tavalla kuin luonnonsuojelulaissa on jo tuotu tämä toimivalta sinne samalle taholle. Eli tämä selkeyttää viranomaisten vastuita ja on siinä mielessä mielestäni perusteltu. Muita kysymyksiä tässä ei juurikaan tullut. En ole Ilomantsissa soilla käynyt, mutta Pohjois-Karjalassa muuten kyllä, ja valtavasti siellä upeita soita on, ja hyvä niin. Olen myös vieraillut valtion mailla, joilla on ennallistettu, tukittu niitä ojiakin, siellä Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueella, ja sitähän on nyt arvioitu, että siinä voisi olla ihan merkittäviä hyötyjä myös maanpuolustuksellisesta näkökulmasta. Ajattelen, että sellaiset asiat, jotka sekä hyödyttävät meidän luonnon monimuotoisuutta että mahdollisesti pitävät vihulaisen poissa täältä, ovat kyllä kannatettavia asioita edistää. Tällaisiin kohteisiin on muuten helpommin saatavissa myös rahoitusta niin yksityisiltä luonnonarvomarkkinoilta kuin vaikkapa sitten EU-budjetin kautta.