Arvoisa puhemies! Esityksellä päivitetään vuonna 1988 säädetty soidensuojelulaki vastaamaan perustuslain vaatimuksia ja voimassa olevaa luonnonsuojelulakia. Vuoden 1988 soidensuojelulailla on perustettu yhteensä 71 valtion omistamaa soidensuojelualuetta. Alueet sijaitsevat pääasiassa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Alueista 14 sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella. Esityksessä on kyse ennen kaikkea säädösteknisestä ja oikeudellisesti tärkeästä uudistuksesta, jolla soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset nostetaan erillisestä asetuksesta lain tasolle. Näin varmistamme, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään lailla perustuslain edellyttämällä tavalla. Esitykseen sisältyy lisäksi yksi rajattu alueellinen muutos. Enontekiöllä sijaitsevien Jietanasvuoman sekä Lätäsenon—Hietajoen soidensuojelualueiden rajauksiin tehdään vähäiset muutokset, jotka mahdollistavat valtatie 21:n parantamishankkeen toteuttamisen loppuun. Muutokset koskevat hyvin pieniä alueita suhteessa suojelualueiden kokonaispinta-alaan, eikä niiden arvioida aiheuttavan merkittävää heikennystä Natura 2000 ‑alueiden suojeluperusteille. Muita muutoksia soidensuojelualueiden rajauksiin ei esitetä. Eduskunta on edellyttänyt luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännösten nostamista lakiin jo vuonna 2004. Esitys jatkaa viime vuosina tehtyä vanhojen suojelusäännösten päivitystyötä. Vuonna 2023 voimaan tulleen luonnonsuojelulain yhteydessä päivitettiin kansallispuistoja, luonnonpuistoja sekä eräitä muita valtion luonnonsuojelualueita koskevaa sääntelyä. Nyt vastaava työ ulotetaan myös vuonna 1988 perustettuihin soidensuojelualueisiin. Arvoisa puhemies! Esityksen keskeisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa soidensuojelualueiden rauhoitussäännökset voimassa olevan luonnonsuojelulain kanssa. Samalla lakiin lisätään ensimmäistä kertaa soidensuojelualueiden perustamistarkoitus. Soidensuojelualueiden tehtävänä on suoluonnon sekä alueilla esiintyvien muiden luontotyyppien, lajiston ja linnuston suojelu. Lisäksi alueet palvelevat retkeilyä, opastusta ja tutkimusta. On tärkeää korostaa, ettei esityksen tarkoituksena ole muuttaa merkittävästi soidensuojelualueiden nykyistä käyttöä. Rauhoitussäännökset säilyvät pääosin ennallaan, mutta niitä päivitetään vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Myös metsästyksen osalta alueiden nykyiset käytännöt nostettaisiin lakitasolle. Saamelaisten kotiseutualueella turvataan edelleen saamelaisten kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset. Poronhoitoa koskevat säännökset säilyvät käytännössä ennallaan. Myös kalastuksen ja metsästyksen harjoittamisen mahdollisuudet säilyvät nykyisellään. Esityksellä päivitetään myös eräitä vanhentuneita säännöksiä. Esimerkiksi eräillä alueilla vielä säännöksissä sallittu kivennäismaiden metsätalouskäyttö jätettäisiin rauhoitussäännöksistä pois, koska sillä ei ole enää käytännön merkitystä. Soidensuojelualueiden metsätalouskäytöstä on luovuttu pysyvästi jo 90-luvulla, eikä alueella ole tuottovaatimusta. Arvoisa puhemies! Esityksellä on myös viranomaistoimintaa selkeyttäviä vaikutuksia. Jatkossa Metsähallitus vastaisi kaikista soidensuojelualueiden rauhoitussäännöksistä poikkeamista koskevista lupa-asioista. Tämä selkeyttää ympäristöministeriön ja Metsähallituksen välistä toimivallan jakoa sekä tehostaa lupien käsittelyä. Samalla poikkeuslupien harkinta yhdenmukaistuu muun luonnonsuojelualueverkoston käytäntöjen kanssa. Ympäristövaikutuksiltaan esitys on kokonaisuudessaan vähäinen, koska alueet ovat jo nykyisin suojeltuja eikä niiden käyttöön tehdä merkittäviä muutoksia. Tämä hallituksen esitys on luonteva jatko vanhojen luonnonsuojelualueita koskevien säädösten päivittämiselle. Se selkeyttää sääntelyä ja turvaa arvokkaiden suoalueidemme luontoarvot sekä saamelaisten oikeudet nykyistä sääntelyä vastaavalla tavalla. Samalla se toteuttaa perustuslain vaatimukset ja yhdenmukaistaa luonnonsuojelualueita koskevaa lainsäädäntöä. — Kiitos.