Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Huijaukset on tietysti relevantti huoli, ja siinä usein tapahtuu niin, sanotaan vaikka, että Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa yleistyy jokin huijausilmiö, joku tekniikka, ja sitten me nähdään se aika pian täällä Suomessa. Tähän on pyritty puuttumaan — esimerkiksi teleoperaattorit, esimerkiksi erilaisiin huijausviesteihin — käsittääkseni aika onnistuneesti, ei kattavasti, mutta on pystytty kuitenkin tekemään erilaisilla, sanotaanko nyt, älykkäillä tekoälyratkaisuilla, mitä pankit ovat itse tehneet, ja keskinäisellä kommunikoinnilla ja ikään kuin uhkiin varautumisella. Tässä on tehty työtä, mutta se on tietysti aina ikään kuin kilpajuoksua sitä huijaajaa vastaan. Saavutettavuus pankkipalveluissa on todella iso asia, mutta tämän lakiesityksen kohdalla minä kiinnittäisin yhteen asiaan huomiota, mitä te valiokunnassa myös sitten käsittelette: Kun on kysymys siitä, montako perusmaksutiliä ehdotetaan tässä lainsäädännössä, niin siinähän voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Nyt on otettu se ratkaisu, että yksi peruspankkitili per pankkiryhmä, ja peruste sille, miksi tähän ratkaisuun on päädytty, on esimerkiksi saavutettavuus, koska kun ei rajata esimerkiksi vain yhteen tiliin, niin sehän tarkoittaa sitä, että saavutettavuus on parempi, eli eri alueilla on vaikka eri pankkeja saatavilla, vaikka jollakin alueella voi olla vaikka yksi pankki. Eli sillä, että ei lähdetty rajaamaan tätä tämän enempää, on saavutettavuuden kannalta merkitystä, ja se on ollut yksi kriteeri tässä arvioinnissa. Hinnoittelussa näkisin, että tällä on jossain määrin asiakaspalveluita... Sillä voi olla hinnoittelupainetta ylöspäin, mutta näkisin niin, että tässä on kyse perusmaksutilistä, ja nehän tarkoittavat sellaisia tilejä, missä ei ole kaikkia ominaisuuksia. Kohtuudessa pitää pysyä, ja tässä on säännös sitä varten. — Kiitos.