Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tullut jo tavaksi ja rutiiniksi kuunnella edustajakollega Hännisen useita puheenvuoroja. En niitä nyt kommentoi, mutta tällä kertaa sanon, että hän osui naulan kantaan niiltä osin, kun hän puhui lääketurvallisuudesta, koska Suomi on kuitenkin tällainen pieni, voisiko sanoa vertauskuvallisesti, saarivaltio. Mehän näimme jo koronan aikana esimerkiksi rokotteiden saannissa ja sitten tietysti näissä maskeissa ja kaikessa muussa, jotka nyt eivät ole lääkkeitä, että lääkkeiden valmistus ja niiden toimittaminen eri maihin on hyvin haavoittuvaista nykyisellä kansainvälisellä työnjaolla. Tähän asiaan on syytä kiinnittää kyllä huomiota. Mutta nyt on kysymys enemmän apteekkijärjestelmästä ja siitä, miten se toimii. Mehän teimme viime vuonna jo merkittäviä muutoksia tässä, voisiko sanoa, apteekkilain ykköskokonaisuudessa. On vanha suomalainen sanonta ”sitä tikulla silmään, joka vanhoja kaivelee”, enkä siitä nyt kaivelekaan muuta esille kuin yhden kohdan. Siellä oli silloin arvioitu, että ehdollisella korvattavuudella olisi saatu tietty määrä säästöjä. Silloin käytin puheenvuoron, se oli myös osa meidän vaihtoehtobudjettiamme, että ehdollisella lääkekorvattavuudella saatava säästö olisi oikeasti ollut suurempi kuin mitä hallitus silloin itse esitti, ja jos se suurempi luku olisi otettu mukaan, niin silloin olisi voitu jättää tekemättä eräät sellaiset leikkaukset, joiden arvioitiin ainakin heikentävän, jopa huonontavan, tiettyjen apteekkien toimintaedellytyksiä. No, nyt kevään kehysriihessä hallitus sitten päättikin, että otetaan suurempi luku siihen ehdolliseen korvattavuuteen, eli juuri sellainen arvio saavutettavia säästöjä, joka oli suoraan luettavissa aikaisempien vuosien tilinpäätöksistä. Itse tästä laista sanoisin, että tämä vaatii, ja niin varmasti tulee tapahtumaan, hyvin huolellisen käsittelyn. Kun katsoo näitä pykäliä, niitä on poikkeuksellisen paljon, niin lääkelakiin on esitetty näitä muutoksia ja eräisiin asetuksiin ja lakiin sähköisestä lääkkeenmääräämisestä. Tämä on todella käytävä huolellisesti läpi. Lääkkeethän ovat sinänsä meidän, voisiko sanoa, terveystaloudessa sellainen noin neljän miljardin kokonaisuus. Siitä Kela maksaa korvauksia melko lähellä 2 000:ta miljoonaa euroa, asiakkaiden omavastuu lähentelee yhtä miljardia, ja sitten se neljäs miljardi tulee sairaaloiden lääkeostoista, joten tämä on hyvin merkittävä osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Tässä mielessä täytyy nyt todella tähän kunnolla paneutua ja miettiä, onko tässä joitain puutteita, kuten oli siinä edellisessä apteekkilain uudistuskierroksessa. Siinä oli vakavia puutteita. — Kiitoksia.