Arvoisa rouva puhemies! Jätimme yhdessä edustaja Atte Harjanteen kanssa reilu vuosi sitten kirjallisen kysymyksen naloksonin tehokkaammasta jakelusta, jotta huumekuolemia voitaisiin ennaltaehkäistä. Silloinen ministeri Grahn-Laasonen totesi vastauksessaan, että jos päivitystarpeita jakelussa on, siihen puututaan lainsäädännöllisesti tai ohjeistuksien avulla. Siksi tämä esitys naloksonin maksuttoman ja nimettömän jakelun mahdollistamisesta on hyvin tarpeellinen ja konkreettinen askel huumekuolemien ehkäisemiseksi. On tärkeää, että lainsäädännöllisiä esteitä puretaan ja henkeä pelastavaa lääkettä voidaan tuoda lähemmäs sitä tarvitsevia ihmisiä. Kiitos tästä esityksestä, ja on pakko todeta, että ilmeisesti oppositiostakin käsin kykenee vaikuttamaan. Vuonna 2024 huumeisiin menehtyi Suomessa 247 ihmistä. Heistä 40 oli alle 25-vuotiaita. Jokaisen luvun takana on ihminen, jonka elämä päättyi liian aikaisin. Näitä kuolemia ei kuulu hyväksyä vain osana huumeiden käyttöä, sillä osa niistä olisi ollut ehkäistävissä. Meidän päättäjien velvollisuus onkin tehdä päätöksiä, joilla ihmishenkiä voidaan pelastaa. Naloksoni voi opioidiyliannostuksessa kumota hengityslamaa ja antaa ratkaisevaa lisäaikaa ensihoidon saapumiselle. Lääkkeen pitää olla valmiiksi saatavilla siellä, missä hätä voi syntyä. Siksi pidän tärkeänä, että sitä voidaan jakaa sekä yliannostuksen riskissä oleville ihmisille että heidän läheisilleen. Maksuttomuus ja nimettömyys ovat tämän esityksen keskeisiä vahvuuksia. Rahanpuute, häpeä tai leimautumisen pelko voivat nostaa avun hakemisen kynnyksen liian korkeaksi. Jos haluamme tavoittaa myös palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä, meidän pitää madaltaa tätä kynnystä. Arvoisa rouva puhemies! Oma keskeinen huoleni liittyy siihen, millä resursseilla tämä uudistus toteutetaan. Lääke on tarkoitus antaa käyttäjälle maksutta, mutta sen hankinta ja jakelu maksavat. Kahden annoksen pakkauksen hinta on noin 50 euroa. Lisäksi tarvitaan henkilöstöä, koulutusta ja käyttöopastusta. Vastuu tästä jäisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille sekä päihdetyötä tekeville järjestöille. Pysyvää rahoitusta jakelulle ei kuitenkaan esitetä, ja jakeluun ryhtyminen olisi vapaaehtoista. Minusta tämä on esityksen keskeinen puute. Pelkkä oikeus jakaa lääkettä ei auta, jos sen hankkimiseen ei ole rahaa. Pidän välttämättömänä, että hallitus osoittaa naloksonin hankintaan ja jakeluun riittävän ja pitkäjänteisen rahoituksen. Samalla hallituksen leikkaukset vaikeuttavat hyvinvointialueiden ja järjestöjen toimintaa. Niiltä odotetaan lisää henkiä pelastavaa työtä tilanteessa, jossa jo nykyisen toiminnan turvaaminen on monelle vaikeaa, monille järjestöille jopa täysin mahdotonta. Tätä ristiriitaa hallituksen pitäisi korjata. Olen huolissani myös alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Vaarana on, että naloksonia saa siellä, missä paikallisilla toimijoilla on siihen varaa. Toisella alueella yhtä suuri tarve voi jäädä ilman vastausta. En pidä hyväksyttävänä, että ihmisen mahdollisuus saada henkeä pelastavaa apua riippuu hänen asuinpaikastaan tai lähimmän järjestön taloudellisesta tilanteesta. Arvoisa rouva puhemies! Toivonkin, että tämän lain vaikutukset näkyvät myös käytännössä. Se edellyttää rahoitusta lääkkeisiin, jakeluun ja koulutukseen myös nykyisen hankerahoituksen päätyttyä. Saatavuutta pitää seurata heti toiminnan alkuvaiheessa, ja puutteisiin on tartuttava nopeasti. Naloksonin rinnalla tarvitaan totta kai matalan kynnyksen päihdepalveluita, hoitoonpääsyä ja tukea arkeen, jotta yliannostusta ja huumeiden käyttöä kyetään ennaltaehkäisemään. Keskustelua päihdepolitiikastamme on syytä jatkaa, ja myös niistä käyttöhuoneista, jotka edustaja Lindén tässä edellä mainitsi. Järjestöjen tekemä työ tässä kaikessa on erittäin tärkeää. Ne tavoittavat ihmisiä, joihin muiden palveluiden on vaikea saada yhteyttä. Siksi niiden toimintaedellytyksiä pitäisi vahvistaa, ja onkin surullista, että hallitus on valinnut täysin päinvastaisen suunnan. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi jää ilman tukea ja apua. Arvoisa puhemies! Painotan vielä loppuun, että oikeus apuun kuuluu myös päihderiippuvuuden kanssa kamppailevalle, ja toivon, että valiokuntakäsittelyssä otetaan vakavasti huomioon nämä kysymykset liittyen rahoitukseen ja maantieteelliseen eriarvoisuuteen. — Kiitos.