Kunnioitettu herra puhemies! Ei minullakaan ole mitään moitteen sanaa tähän sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön. Se on asianmukainen. Niin kuin tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa kollegoitten suunnalta tuotiin esille, tätä kauppaa ja kumppanuutta on hyvä harjoittaa ja edesauttaa. Uruguay itsellenikin tuntuu kyllä hyvin kaukaiselta maalta. Herra puhemies, ei ole kyllä tullut aikaisemmin käytyä Uruguayissa, [Juho Eerola: Minä olen!] mutta jospa tämä keskustelu minutkin innoittaa joku päivä siellä Uruguayssa käymään. Minä olen nimittäin metsäteollisuuden vankkumaton kannattaja täällä Suomessa, ja hyvä, että sitä suomalaista osaamista on sitten viety sinne Uruguayhin asti. Mutta, herra puhemies, otan tämän puheenvuoron vain sen vuoksi, kun edustaja Hoskonen ei näytä tähän keskusteluun ottavan minkäännäköistä kantaa ajatellen suomalaista metsäteollisuutta. Kun sitä osaamista sinne Uruguayhinkin asti on viety, niin minkälaiset mahdollisuudet tälle yhteiskunnalle onkaan antanut suomalainen metsäteollisuus: kemian teollisuutta, metalliteollisuutta — minkälaista kansantalouden vaurastumista metsäteollisuus onkaan tähän yhteiskuntaan antanut — ja sen osaamisen kautta, edustaja Zyskowicz, mitä sinne Uruguayhinkin asti on viety, tämä Uruguayn itäinen tasavalta on saanut asianmukaista arvonlisää. Mutta, puhemies, minkä takia tämän puheenvuoron otin, niin olen hyvin, hyvin huolissani suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. Nimittäin tämä sääntely metsien käytön osalta uhkaa meidän kotimaista teollisuuttamme, ja meillä uhkaa jäädä aika paljon verotuloja sitten saamatta, mitä me tarvitsisimme, kun katsomme tätä julkisen talouden tilannetta, kuinka alijäämäinen se on. Toivoisin kyllä myös sen mukaisesti keskustelua, kuinka pidämme huolta kotimaisesta metsäteollisuudesta. — Puhemies! Lopetan tähän.