Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustamista ja niiden prosessien päivittämistä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Jatkossa siis tunnustamisprosessit sujuvoituvat, mutta kelpoisuuskriteereitä ei kuitenkaan madalleta. Kun ulkomailla kouluttautunut henkilö haluaa harjoittaa Suomessa säänneltyä ammattia, tarvitsee hän toimivaltaisen viranomaisen antaman päätöksen tutkinnon tunnustamisesta tai ammatinharjoittamisoikeudesta. Tämä koskee siis niin ulkomaisia kuin Suomen kansalaisia, eli kaikkia, jotka ovat opiskelleet ja kouluttautuneet ulkomailla. Suomessa on tällä hetkellä yli 200 säänneltyä ammattia, joiden tunnustamisesta vastaa lähes 20 eri toimivaltaista viranomaista, ja kukin ministeriö vastaa oman hallinnonalansa ammattisääntelystä, tutkintojen tunnustamisesta ja ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee siis opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kasvatus- ja koulutusalan ammatteja sekä yleistä virkakelpoisuutta. Käsittelyssä oleva ulkomaanopintolaki ei koske esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammatteja, kuten sairaanhoitajia, lääkäreitä tai sosiaalityöntekijöitä, vaan näiden ammatinharjoittamisoikeudesta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädännössä. EU-maissa kouluttautuneiden EU-kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamista säännellään taas EU:n ammattipätevyysdirektiivissä ja kansallisesti ammattipätevyyslaissa. Sen sijaan muiden kuin EU- ja Eta-maiden kansalaisten tutkintojen tunnustaminen tai ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen tapahtuu tällä hetkellä kunkin hallinnonalan lainsäädännön säännösten mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivaltainen viranomainen on Opetushallitus, joka tekee heitä koskevia tunnustamispäätöksiä kasvatus- ja opetusalan säänneltyihin tehtäviin. Päätökset perustuvat nykyisin voimassa olevaan lakiin ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi laki ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta tiettyihin säänneltyihin tehtäviin. Samalla voimassa oleva laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta ehdotetaan kumottavaksi kokonaan. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia. Esityksen mukaan uusi laki sisältäisi säännökset ulkomailla suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimus on korkeakoulututkinto, tietyn tasoinen korkeakoulututkinto tai tietty nimeltä mainittu tutkinto tai opintosuoritus. Opetushallitus, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimivaltainen viranomainen, voisi tämän lain nojalla tehdä päätöksen ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta kelpoisuudesta julkisen sektorin virkaan tai tehtävään, johon on laissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto tai oikeustieteen maisterin tutkinto. Arvoisa puhemies! Lain soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että jatkossa olisi mahdollista tehdä päätöksiä ulkomailla hankitun koulutuksen tuottamasta kelpoisuudesta myös sellaisiin tehtäviin, joihin on vaatimuksena muu kuin korkeakoulututkinto. Tämä helpottaisi esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajien pätevöitymistä. Aiemmin he, jotka ovat tehneet ulkomailla tutkinnon, eivät ole saaneet tutkintoa tunnustettua, vaan he ovat joutuneet suorittamaan uuden tutkinnon Suomessa. Lain soveltamisalaa rajattaisiin niin, että Opetushallitus ei enää arvioisi lisensiaatin tutkinnon tai tohtorin tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta tehtäviin. Jatkotutkintojen tuottaman kelpoisuuden tehtävään arvioisi jatkossa työnantaja. Laissa säädetty edellytys jatkotutkinnosta kelpoisuusehtona on harvinainen. Tällaisissa tilanteissa työnantaja, esimerkiksi suurimmassa osassa korkeakoulu, on paras ja riittävä taho arvioimaan, onko hakijalla tehtävän edellyttämä koulutus ja onko hän pätevä ja paras tehtävään. Muutos selkeyttäisi kelpoisuuden osoittamista julkisen sektorin virkaan tai tehtävään. Jatkossa ulkomaisten tutkintojen arvioinnissa olisi työnantajien ja koulutuksentarjoajien apuna tutkintopalvelu, jota ollaan parhaillaan valmistelemassa Opetushallituksessa. Palvelu tarjoaisi välineen ulkomailla suoritetun korkeakoulututkinnon arviointiin tilanteissa, joissa virallista päätöstä tutkinnon tunnustamisesta ei tarvita. Arvoisa puhemies, muut kuulijat! Esityksen tavoitteena on järkevöittää päätöksenteon periaatteita ja kriteereitä siten, että sujuvoitamme samalla päätöksentekoprosesseita. Lisäksi tavoitteena on edistää osaamisen täydentämistä niissä tilanteissa, joissa henkilön ulkomailla hankkima koulutus eroaa Suomessa tehtävään edellytettävästä koulutuksesta. — Kiitos.