Arvoisa puhemies! Alkuun haluan kiittää kissojen vapaana pitämisen kieltämistä esittävän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia tärkeästä työstä kissojen hyvinvoinnin ja arvostuksen lisäämiseksi. Kansalaisaloitteessa esitetään lainsäädäntövalmisteluun ryhtymistä kissojen vapaana kulkemisen kieltämiseksi. Sen tavoitteena on parantaa kissojen hyvinvointia ja turvallisuutta, ehkäistä hallitsematonta lisääntymistä ja villiintyneiden kissapopulaatioiden syntyä, selkeyttää omistajan vastuuta sekä vähentää vapaana liikkuvien kissojen luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamaa haittaa. Kissojen vapaana kulkeminen on herättänyt vuosien varrella paljon keskustelua, ja sitä koskevaa sääntelyä on pidetty vaikeatulkintaisena ja epäselvänä. Tämä osaltaan korostaa sitä, että sääntelyä on tarpeen selkeyttää. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsittelimme aloitetta perusteellisesti ja kuulimme laajasti asiantuntijoita, ja haluankin kiittää myös koko valiokuntaa rakentavasta keskustelusta tämän asian ympärillä. Pidän tärkeänä, että valiokunta päätyi ottamaan kannakseen, että kissojen vapaana pitämistä olisi syytä rajoittaa taajama-alueilla. Taajamakissat ovat erityisen alttiita erilaisille vaaroille ja toisaalta aiheuttavat monenlaista haittaa naapurustoissa. Vaikka tämä valiokunnan linjaus on askel oikeaan suuntaan, niin se ei kuitenkaan riitä turvaamaan kissojen hyvinvointia ja toisaalta poistamaan kissojen vapaana liikkumisen haitallisia vaikutuksia, ja siksi jätin valiokunnassa yhdessä vasemmistoliiton edustajan kanssa vastalauseen, jossa esitetään kansalaisaloitteen hyväksymistä ja kiirehditään lisäksi kissarekisterin perustamista. Kansalaisaloitteen linjoilla olivat useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat, kuten Eläinten hyvinvointikeskus, seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, Suomen Kissaliitto, Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY ja BirdLife Suomi. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on jo vuonna 2021 esittänyt, että kissan vapaa ulkoilu tulisi kieltää lainsäädännössä, koska se ei ole kissan turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta hyväksyttävää. Neuvottelukunta pitää kansalaisaloitetta perusteltuna ja katsoo, että esitetty sääntely on välttämätön ja oikeasuhtainen keino vastata tunnistettuihin vapaana liikkuvan kissan hyvinvointiongelmiin. Arvoisa puhemies! Tällä kansalaisaloitteella puututaan kahteen keskeiseen ongelmaan: kissojen oma turvallisuus vaarantuu, kun ne liikkuvat vapaina, ja toisaalta kissat ovat uhka monille Suomen luonnonvaraisille eläimille. Vaikka kissat ovat pitkään saaneet kulkea vapaana, kissa ei kuulu Suomen luontoon. Tehokkaana saalistajana se tappaa lintuja, pieniä nisäkkäitä ja matelijoita. Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN on luokitellut kissan sadan maailman haitallisimman vieraslajin joukkoon. Säännöllisesti tai satunnaisesti vapaana kulkevia kissoja voidaan arvioida olevan Suomessa vähintään useita kymmeniätuhansia. Toiseksi kissat altistuvat vapaana ulkoillessaan myös itse monille vaaroille, kuten liikenteelle ja petojen saaliiksi joutumiselle. Kissa on lemmikki, jonka hyvinvoinnista vastaa kissan omistaja, mutta omistajan on mahdotonta seurata vapaana liikkuvan kissansa hyvinvointia. Merkittävä eläinsuojeluongelma ovat myös leikkaamattomien, ulkona liikkuvien kissojen synnyttämät villiintyneet kissapopulaatiot, joissa kissat altistuvat monille hyvinvointiongelmille, kuten sairauksille ja sisäsiittoisuudelle. Populaatiokissat ovat heitteillä, eikä niiden hyvinvoinnista vastaa kukaan. Arvoisa puhemies! Kissojen vapaana pitämistä on perusteltu kissan hyvinvoinnilla ja mahdollisuudella lajityypilliseen käyttäytymiseen, kuten saalistamiseen. Useat maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat kuitenkin korostavat, että kissan hyvinvointi voidaan turvata myös ilman rajoittamatonta vapaata ulkoilua. Tällöin kissaa tulisi ulkoiluttaa turvallisesti valjaissa tai aidatussa ulkotarhassa. Sisätiloissa kissan tyypilliset tarpeet tulee täyttää riittävillä virikkeillä ja leikityksellä. Pelkkä sisällä pitäminen ei automaattisesti takaa kissan hyvinvointia, vaan omistajan osaaminen ja tietoisuus kissan tarpeista ovat tärkeitä sisäkissan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tähän tarvitaan neuvontaa ja ohjausta ja omistajalta vaivannäköä, ja tämä on tietysti edellytys aina, kun pidetään lemmikkejä. Arvoisa puhemies! Keskeinen keino kissojen arvostuksen ja turvallisuuden parantamiseksi on kaikkien kissojen rekisteröinti mahdollisimman pian. Tästä käytiin myös valiokunnassa paljon keskustelua. Maa- ja metsätalousvaliokunta on nimittäin kiirehtinyt kissarekisterin käyttöönottoa jo vuonna 2021, mutta asia ei ole edennyt. EU:n lainsäädäntö velvoittaa kissarekisterin käyttöönottoon vuoden 2030 loppuun mennessä, mutta kansallinen kissarekisteri voitaisiin perustaa jo aiemmin. Tämä on asiantuntijoiden suulla valiokunnassa kerrottu, ja tätä olemme myös vastalauseen lausumalla nyt halunneet kiirehtiä. Eli kun tässä valiokunnan mietinnössä rekisteristä pitää tehdä selvitys vuoteen 2030 mennessä, mikä on se EU:n määräaika, meidän mielestä se pitäisi pystyä toteuttamaan nopeammin. Loppujen lopuksi on tosiaan kyse kissan arvostuksesta. Omistajalla on vastuu huolehtia kissansa hyvinvoinnista ja toisaalta myös vastuu huolehtia siitä, ettei vapaana liikkuva kissa aiheuta haittaa luonnonvaraisille eläimille tai myöskään naapurustolle. Arvoisa puhemies! Edellä esitetyin perustein teen vastalauseen mukaiset ehdotukset, että kansalaisaloite hyväksytään ja lisäksi hyväksytään kolme lausumaehdotusta.