Kiitos, arvoisa puhemies! Hienoa, että vaikuttaa siltä, että täällä on laajasti hallitus- ja oppositiopuolueiden kesken jaettu se tavoite, että tämä on ensinnäkin hyvä lainsäädäntö ja tässä puututaan olennaisiin ongelmiin. Totean nyt siihen, miksi ei voisi toimia vain sopimalla tästä lyhytvuokrauksen kiellosta, että totta kai voidaan, ja nyt jotkut vuokrataloyhtiöt ovat näin jo toimineetkin, tai itse asiassa käsittääkseni valtaosa. Mutta nyt kun me säädämme siitä tietenkin tässä lailla, niin silloin se on laissa ja myös sen rikkominen ja toisaalta valvonta sitten ulotetaan lain nojalla kunnan vastuulle esimerkiksi näissä tilanteissa. Eli kyllä tähän tulee lisää, voi sanoa, jämäkkyyttä ja ainakin selkänojaa sille, että aidosti tähän ongelmaan voidaan puuttua. Ymmärrän kyllä, että tähän liittyy ilmeisen paljon haasteita. Useinhan, kun toimitaan tämmöisillä alustoilla, sinne on aika nopea laittaa se mainos, ja sitten tavallaan ei helposti välttämättä ole juuri se henkilö, jonka nimissä tämä asunto on. Mutta tässä näitä vastuitakin totta kai nyt sillä tavalla selkeytetään, että sitten päästäisiin kärryille siitä, missä kohdin se väärinkäytös on aidosti tapahtunut. No, sitten tähän kysymykseen tästä kohdentumisesta. Itse asiassa pääkaupunkiseudulla 15 prosentissa näistä valtion tukemista vuokra-asuntoista asuu tällä hetkellä tulorajat ylittäviä ihmisiä. Ei kysymys ole siis mistään marginaalisesta ilmiöstä vaan ihan merkittävästä kohdentumisesta, ja kysymys on siitä, kohdentuvatko nämä aidosti eniten tarvitseville. Kun samaan aikaan tiedämme, että meillä on esimerkiksi asunnottomia ihmisiä kuitenkin ihan merkittävissä määrin myös täällä pääkaupunkiseudulla, tämä kohdentuminen on ihan aito huolenaihe mielestäni. Tällä hetkellä kuitenkin tuloraja esimerkiksi yhden aikuisen kodeissa on 3 540 euroa kuukaudessa ja kahden aikuisen 6 020. Jos ajatellaan, että nämä ovat kuitenkin tämmöisiä vähintäänkin keskituloisia tällä hetkellä käsittääkseni, niin silloin voi ajatella, että eivät nämä tulorajat nyt niin matalat ole, ja jos näitä ylittäviä on kuitenkin 15 prosenttia, niin tämä on ihan aito ongelma. Olen siinä ihan samaa mieltä edustaja Lehtisen kanssa, että olisin toivonut, että tähän olisi löydetty ratkaisu, joka olisi toteuttamiskelpoinen ja jolla oltaisiin voitu tässä lainsäädännössä myös näihin tilanteisiin puuttua. Ajattelen niin, että kyllä on tärkeätä huolehtia siitä varsinkin jatkossa. Tällä hetkellähän meillä on paljon myös vapailla markkinoilla olevia kohtuullisen edullisia vuokra-asuntoja tarjolla, mutta tulevaisuudessa, kun jälleen kysyntä kasvaa, varmasti asuntojen hinnat ja vapaarahoitteisten vuokrien hinnat lähtevät nousuun. On erityisen tärkeää huolehtia siitä, että nämä asunnot kohdentuvat heille, joilla ei välttämättä sieltä vapailta markkinoilta ole mahdollisuutta asuntoa saada. Jos tähän valiokunta löytää toteuttamiskelpoisen ratkaisun, niin olen täysin avoin tarkastelemaan sitä asiaa myös eduskuntakäsittelyn aikana. Meillä loppui tässä nyt aika kesken, ja halusimme kuitenkin, että näihin ilmeisiin ongelmiin tällä lainsäädännöllä nyt puututaan, kuten tähän lyhytvuokrauksen kieltoon, ja sitten myös tähän välivuokraukseen tuodaan tiettyjä rajoitteita. Tosiaan sitä ei kokonaan kielletä, eli siinä edelleenkin, jatkossakin, on mahdollista toimia, mutta varmistetaan se, että siinäkään toiminnassa ei tämä voitontavoittelu ole mahdollista vaan aidosti peritään sitä omakustannusvuokraa, mikä tälle varsinaiselle asukkaallekin on se vuokrataso. Näitä valtion tukeman asuntotuotannon asuntoja ei ole tarkoitettu voitontavoitteluun missään tapauksessa vaan nimenomaisesti asumiseen ja ihmisille, joilla on esimerkiksi haasteita saada asuntoa vapailta markkinoilta, ensisijaisesti tietenkin heille ja erityisryhmille, kuten vaikkapa opiskelijoille, vammaisille ja vanhuksille. — Kiitos.