Arvoisa puhemies! Suomalaisten turvallisuus on ykkösasia. Se on pystyttävä takaamaan normaalioloissa ja poikkeusoloissa kaikkialla maassamme. Poikkeustilanteisiin varautumista tehdään kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ja tällä kaudella kriisinkestävyyttä on vahvistettu entisestään. Valmiuslaki vaatii julkisilta toimijoilta kuten valtiolta, kunnilta ja hyvinvointialueilta suunnitelmia ja valmisteluja, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtäviään mahdollisimman hyvin poikkeusoloissa. Kuntalakiin lisätään säädös, jossa annetaan valtiovarainministeriölle suora ja selkeä oikeus ohjata tätä kuntien varautumistyötä. Nyt tämä tapahtuu. Tähän asti se on ollut tulkinnanvaraista, minkä vuoksi ministeriö ei ole ryhtynyt ohjaukseen, vaikka sille on nähty tarvetta. Nyt tähän onneksi saadaan selvät sävelet. Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin myös kyläyhteisöjen varautumisen. Suomen Kylät julkaisi alkuvuodesta Kylävara-nettisivun ja työkalupakin, joka tukee kylissä, naapurustoissa ja vaikkapa kaupunkien taloyhtiöissä tehtävää varautumistoimintaa. Sivusto sisältää hyvin konkreettisia ohjeita ja vinkkejä, miten naapurit voivat yhdessä lisätä alueensa turvallisuutta jo normaalioloissa ja miten kriisitilanteisiin kannattaa valmistautua ja miten silloin toimitaan. Päivittäinen huolenpito ‑osion pääteemoja ovat yhteisöllisyyden ja resilienssin vahvistaminen, naapuriapu ja yhteisön toisten jäsenten huomioiminen arjessa sekä ihmisten välisen henkisen tuen ja ensiapuvalmiuksien vahvistaminen. Häiriötilanteita koskeva osio taas käsittelee varautumiseen liittyvää suunnittelua, toiminnan organisointia, konkreettisia varautumistoimia, kuten yhteisiä turvallisuusvarusteita, ja harjoittelua. Periaatteena on saada kyläläisten voimavarat toistensa tietoon ja yhteiseen käyttöön, jotta kriiseistä selviytyminen helpottuu. Ohjeita voi soveltaa laajojen yhteiskunnallisten kriisien lisäksi myös myrskyistä, sähkökatkoista sekä netti- tai puhelinlinjojen katkeamisesta selviytymiseen yhdessä. Luonnollisesti mukana on yhteistyö viranomaisten kanssa sekä 72 tunnin kotivara, eli että jokaisessa kodissa olisi hyvä aina olla vettä, ruokaa ja muita selviytymisen kannalta tärkeitä tarvikkeita valmiina kolmen päivän tarpeisiin. Arvoisa puhemies! Kyläyhdistykset tekevät kuntien rinnalla hyvää ja korvaamatonta, arvokasta työtä sen eteen, että suomalaiset ovat valmiita kaikkiin tilanteisiin. Samalla tämä toiminta vahvistaa kylien ja maaseutujen elinvoimaisuutta ja ihmisten välistä yhteyttä, mikä taas vähentää yksinäisyyttä ja lisää arjen turvallisuutta. On hienoa, että Kylävaran arvo ja tarve on tunnistettu, ja sille ollaan myöntämässä ensi vuodelle miljoonan euron rahoitus, jotta tämä tärkeä varautumistoiminta ja sitä koskevat koulutukset ja tunnettavuuden lisääminen voivat jatkua. Kylien säilyminen elinvoimaisina on äärimmäisen tärkeää sille, että saamme koko maan pidettyä asuttuna, mikä on maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä. Maaseutu tuottaa meille ruokaa, joten huoltovarmuus ja omavaraisuus on kiinni siitä, että maaseudun elinkeinot säilyvät. Kaikki suomalaiset eivät todellakaan halua asua kaupungeissa, joten kylät tarjoavat tärkeän vaihtoehtoisen asuinympäristön. Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen Kylien ja MTK:n kyselyyn vastanneista 44 prosenttia on joko suunnitellut muuttoa maalle tai haluaisi muuttaa sinne. Edellisessä vastaavassa kyselyssä maallemuutosta oli kiinnostunut 41 prosenttia. Kiinnostus on siis kasvussa, joten kylien palveluiden ja kyläkoulujen säilyttämisen tulisi olla prioriteettilistalla korkealla. Maaseutu ja kylät ovat hyvä ja turvallinen ympäristö kasvattaa lapset. Ei megakouluja, ei jengejä, vaan hyvinvointia lisäävä luonto lähellä. Arvoisa puhemies! Siksi tarvitsemme toimia maallemuuton edistämiseksi ja siellä asumisen edellytysten edistämiseksi, eli toimivia liikenne- ja nettiyhteyksiä, palveluiden ja kyläkoulujen säilyttämistä ja lisää työpaikkoja. — Kiitos.