Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisat tulevaisuudentekijät siellä lehtereillä! Käsittelyssä oleva digitaalinen kompassi on tärkeä asiakirja, koska se kertoo, miten Suomi aikoo vastata teknologian, turvallisuuden ja talouden murroksiin. Kun laadimme ensimmäisen digikompassin vuonna 22, tavoitteena oli luoda yhteinen suunta digitalisaatiolle, datataloudelle ja julkisen hallinnon kehittämiselle. Ennennäkemättömän laaja osallistaminen oli valmistelussa itsessään tärkeää. Hallinto ja elinkeinoelämä saivat yhteisen pitkän aikavälin näkymän yli hallituskausien. Sen koommin maailma on muuttunut ja mullistunut. Digitalisaatio ei ole enää työkalu, se on moottori. Se on keskiössä, kun puhutaan turvallisuudesta, kilpailukyvystä, geopolitiikasta ja geoekonomiasta ja Euroopan asemasta maailmassa. On tärkeää, että selonteko tunnistaa tämän muutoksen. Kyberturvallisuus, kriittinen infrastruktuuri, datan hallinta ja teknologiset riippuvuudet eivät ole enää vain nörttien valtakuntaa. Ne ovat osa kansallista turvallisuutta ja taloudellista menestystä. Pidän myös tärkeänä sitä, että selonteko korostaa EU:n teknologista omavaraisuutta. Eurooppalainen malli ei imitoi Yhdysvaltain alustajättiläisten eikä Kiinan valvontakurin järjestelmiä. Kuten olen sanonut, eurooppalainen vaihtoehto ei ole kasino eikä kasarmi, vaan kansankoti. Nyt onkin aika lopettaa valitus ja vaikerrus siitä, että Eurooppa on jäänyt jälkeen. Meillä on kaikki kyvykkyydet kaikissa tieto- ja viestintäteknologian tasoissa sähköpostista pilvipalveluihin. EU:n jäsenmaiden julkiset hankinnat on syytä suunnata avoimiin, yhteentoimiviin omiin järjestelmiin. Suomalaiset yritykset ovat mukana kaikilla tasoilla niin sanotun EDICin yhteiskehittämisessä. Harvemmin ymmärretään, että eurooppalainen omavaraisuus tarjoaa Suomen kasvuyrityksille ja kansantaloudelle gigaluokan mahdollisuuden. Arvoisa puhemies! Selonteon näkyvin teema on tekoäly, ja on aikakin. Tekoäly muuttaa perin pohjin työelämää, liiketaloutta, tiedettä ja tutkimusta sekä julkisia palveluita. Tämä tiedetään. Lisäksi tekoäly vaikuttaa ihmisten välisiin suhteisiin, ihmisyksilöiden maailmankuvaan ja kognitioon. Siitä meillä on enintään aavistus. Jos tekoälystä toivotaan taikaseinää, joka ratkoo julkisen talouden ongelmat, epäonnistuminen on varmaa. Tekoälyllä ei pidä tavoitella pelkkiä säästöjä. Tekoälyn kattava käyttöönotto edellyttää, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelutavoite asetetaan niin korkealle kuin mielikuvitus yltää, ja sen yli. Kun ja jos tekoäly ja automaatio kasvattavat tuottavuutta, hyötyjen tulee näkyä myös työntekijöille. Sosiaalidemokraattien mielestä asenne on käännettävä kokonaan ympäri. Ei pidä vaatia, että ihminen automatisoi itsensä kortistoon. Jokaisella työpaikalla avainhenkilö on hän, joka ottaa teknologian käyttöön ja tehostaa omaa tehtäväänsä — siitä pitää palkita. Digitaalinen palvelu on onnistunut vain, jos se ei sulje ketään ulkopuolelle. Palvelua on saatava riippumatta iästä, koulutuksesta, asuinpaikasta tai älypuhelintaidoista. Yhteiskunnan onnistumista ei mitata sillä, kuinka nopeasti edelläkävijät etenevät, vaan sillä, kuinka pitkä on välimatka viimeiseen kulkijaan. Hyvä puhemies! Selonteko tunnistaa, että data-ajan demokratia rakentuu luottamukseen, medialukutaitoon ja digitaaliseen sivistykseen. Yhteiskunnan kohtalonkysymys on erottaa tieto epätiedosta. Tässä meillä päättäjillä on myös vastuumme. Päätösten on perustuttava parhaaseen tietoon, ei suurimpaan huutoon. Tekoälyn aikakausi vaatii avoimuutta. Järjestelmien on oltava läpinäkyviä ja tulosten jäljitettäviä. Kansalaisilla on oikeus tietää, missä ja miten järjestelmiä käytetään ja kuka on vastuussa. Kuka on vastuussa, jos tekoäly karkaa valvojaltaan ja murtautuu julkisiin palveluihin tai yksityiseen dataan? EU:n konservatiivijohtoisen komission täytyy välittömästi palauttaa lyhytnäköisesti peruuttamansa tekoälyn vahinkovastuudirektiivi. Tekoäly-yhtiöiden valtaan kuuluu myös vastuu, eivätkä ne saa tehdä voittoja kansalaisten vahingoista. Arvoisa puhemies! Yhteenvetona totean, että päivitetty digitaalinen kompassi osoittaa oikeaan suuntaan. Lopulta kysymys ei ole teknologiasta vaan yhteiskunnasta. Mikään kehitys ei ole ennalta määrätty, vaan ihmisen päättämä. Tällä salilla on valta ja velvollisuus ohjata teknologioita palvelemaan kansalaisia ja kansakuntia Suomen paremman tulevaisuuden eteen.