Arvoisa puhemies! Tämä selonteko käsittelee Suomen kilpailukykyä, tekoälyä, dataa, turvallisuutta ja osaamista. Mutta niiden rinnalla meidän pitäisi kysyä vielä yhtä perustavanlaatuista kysymystä: millaista on hyvä ihmisyys ja hyvä lapsuus tekoälyn aikana? Tekoäly ei muuta vain työelämää, yrityksiä tai koulutusta. Se muuttaa arkeamme ja tapaamme oppia, tehdä työtä, käyttää palveluita ja olla yhteydessä toisiimme. Siksi tarvitsemme teknisen, taloudellisen ja juridisen keskustelun rinnalle myös arvokeskustelua siitä, millaista elämää haluamme teknologialla rakentaa. On hyvä, että päivitetty digikompassi nostaa tekoälyn rinnalle hyvinvoinnin. Digitaalisen kehityksen onnistumista ei voida mitata vain sillä, kuinka tehokkaita järjestelmämme ovat. Meidän pitää kysyä myös, lisääkö tämä ihmisten hyvinvointia, arjen turvallisuutta ja mahdollisuuksia hyvään elämään. Tämä korostuu erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Teknologia muuttuu nopeasti, mutta lapsen kehityksen perusasiat eivät ole muuttuneet. Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia, ystäviä, yhteisöllisyyttä ja aitoa läsnäoloa. Empatia, tunnetaidot ja moraalinen harkinta syntyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Tekoäly voi olla erinomainen oppimisen väline. Koulujen tehtävänä onkin opettaa lapsille ja nuorille sekä digitaalisia taitoja että tekoälyn ymmärtämistä ja vastuullista käyttöä. Mutta teknologia ei voi korvata opettajaa, turvallista aikuista eikä ihmisten välistä kohtaamista. Arvoisa puhemies! Sama kysymys koskee myös julkisia palveluja. Digitalisaatiota pitää käyttää palvelujen parantamiseen, ei ihmisten etäännyttämiseen niistä. Meidän on punnittava tarkasti, mitkä palvelut voidaan hyvin tarjota digitaalisesti ja missä ihmisen on edelleen voitava kohdata toinen ihminen kasvokkain. Yhdenvertaisuuden pitää toteutua myös silloin, kun kaikilla ei ole samoja digitaalisia taitoja tai mahdollisuuksia käyttää teknologiaa. Samalla meidän on uskallettava hyödyntää teknologian mahdollisuudet. Suomella on korkea osaaminen, vahva tutkimusinfrastruktuuri ja edellytyksiä kehittää tekoälyä, dataa ja uusia teknologioita. Pienen maan vahvuus syntyy yhteistyöstä, tutkimuksista, yrityksistä, julkisesta sektorista ja eurooppalaisista kumppaneista. Myös työelämässä tarvitaan oikeudenmukainen tapa ottaa tekoäly käyttöön. Tuottavuuden kasvun pitää hyödyttää koko yhteiskuntaa. Työntekijöiden pitää päästä mukaan muutokseen, saada mahdollisuus kehittää osaamistaan ja myös hyötyä uuden teknologian tuottavuushyödyistä. Puhemies! Me tarvitsemme yhteisen vision hyvästä elämästä ja hyvästä lapsuudesta tekoälyn aikana. Sitä eivät voi rakentaa yksin insinöörit, yritykset tai poliitikot. Mukaan tarvitaan lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, tutkijat, järjestöt, yritykset ja ennen kaikkea ihmiset itse. Teknologinen kehitys ei ole luonnonvoima, jonka kyytiin meidän vain täytyy hypätä. Me voimme päätöksillämme ohjata sitä. Tekoäly ei vie meitä tulevaisuuteen. Me rakennamme tulevaisuuden, ja meidän tehtävämme on varmistaa, että se on hyvä myös ihmiselle. Arvoisa puhemies! Suomen digitaalisen tulevaisuuden kannalta tämä selonteko käsittelee aivan olennaisia kysymyksiä. Kyse ei ole enää vain siitä, miten hyödynnämme digitalisaatiota palveluissa tai yrityksissä. Kyse on enemmän siitä, miten Suomi pärjää tekoälyn, datan ja kriittisten teknologioiden maailmassa ja miten pidämme samalla kaikki ihmiset mukana muutoksessa. Tämä työ ei ala tyhjästä. Ensimmäinen kansallinen digikompassi annettiin eduskunnalle vuonna 22. Silloin rakennettiin myös paljon poikkihallinnollista yhteistyötä ja digitoimiston kaltaisia pysyviä rakenteita. On nyt oikein hyvä, että hallitus jatkaa tätä pitkäjänteistä työtä. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut nopeasti. Tekoäly on noussut digitalisaation ytimeen. Samalla turvallisuuden, kyberturvallisuuden, kriittisen infrastruktuurin ja teknologisen omavaraisuuden merkitys on kasvanut. Suomella on tässä paljon vahvuuksia: korkea osaaminen, tutkimus, infrastruktuuri, data ja supertietokoneet. Pienenä maana emme kuitenkaan pärjää yksin. Tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä ja tutkimusyhteisöjen, yritysten sekä julkisen sektorin vahvaa kumppanuutta. SDP:n poliittisessa ohjelmassa korostetaan, että tekoälyn ja datatalouden pitää vahvistaa kestävää kasvua, mutta samalla datan käytön on oltava eettistä ja läpinäkyvää. Se on myös luottamuskysymys. Arvoisa puhemies! Teknologinen murros näkyy ennen kaikkea työpaikoilla ja ihmisten arjessa. Tekoälyn tuottavuushyötyjä ei pidä tarkastella vain teknisenä kysymyksenä. Olennaista on, miten muutoksen hyödyt jakautuvat ja miten työntekijät pääsevät mukaan sitä rakentamaan. Samoin julkisissa palveluissa digitalisaation tavoitteen pitää olla palvelujen parantaminen. Uuden teknologian avulla voidaan tulevaisuudessa tehdä asioita tavoilla, joita emme vielä edes osaa kuvitella. Samalla on varmistettava saavutettavuus ja se, ettei kukaan putoa digitaalisen kehityksen ulkopuolelle. Selonteko antaa Suomelle strategista suuntaa vuoteen 2035. Sen onnistuminen ratkaistaan kuitenkin toimeenpanossa, osaamisessa, yhteistyössä, investoinneissa sekä siinä, rakennetaanko teknologista muutosta tavalla, joka vahvistaa sekä kilpailukykyä että ihmisten luottamusta yhteiskuntaan.