Arvoisa puhemies! Tänään puhutaan digiasioista ja Suomen digikompassin päivityksestä. Aihe saattaa äkkiseltään kuulostaa kuivalta ja tylsältä, mutta kyseessä on maamme tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä aihe. Käynnissä oleva teknologinen murros nimittäin koskettaa meitä ihan kaikkia, halusimme tai emme. Siksi tarvitaan perussuomalaista digiviisautta. Kun eduskunta käsitteli digitaalista kompassia vuonna 2022, me muistutimme, että teknologisen kehityksen valtavien mahdollisuuksien rinnalle tarvitaan realismia. Käytännössä se tarkoittaa vastuullisuutta, riskien hallintaa ja turvallisuuspoliittista näkökulmaa. Neljässä vuodessa maailma on liikkunut juuri siihen suuntaan, jossa nämä perussuomalaisten korostamat seikat ovat yhä tärkeämpiä. Uudessa digikompassissa turvallisuus, geopoliittiset riippuvuudet ja digitaalinen suvereniteetti — tai perussuomalaisittain digitaalinen itsenäisyys — ovat nousseet keskiöön. Tämä on meidän mielestämme aivan oikein. Meidän on tunnistettava muuttuva turvallisuustilanne ja se, että hybridiuhat eivät tarkoita enää vain kyberhyökkäyksiä, vaan niihin yhdistyy muun muassa pahantahtoinen informaatiovaikuttaminen, ja se voi kohdistua myös vaaleihin tai yhteiskunnan keskeisiin toimintoihin. Suomi luonnollisesti nojaa Nato-liittolaisiinsa ja eurooppalaiseen yhteistyöhön, mutta lähtökohtana täytyy aina olla riittävä oma toimintakyky sekä itsenäinen päätösvalta ja itsemääräämisoikeus, jota perussuomalaiset pyrkivät vahvistamaan aina ja kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Tekoäly ja sen käyttö ottaa koko ajan suuria harppauksia myös suomalaisessa yhteiskunnassa, ja se vaikuttaa todella moniin asioihin. Se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tuottavuudelle, kilpailukyvylle, luovuudelle ja tutkimukselle. Samalla syntyy kuitenkin myös uusia riskejä. Kyseessä on klassinen kaksiteräinen miekka. Tekoäly tarvitsee pelisäännöt, mutta samalla Euroopalla ei kuitenkaan olisi varaa säännellä itseään ulos kansainvälisestä kilpailusta. Tähän on löydettävä tasapaino. Puhemies! Vuoden 2022 digikompassin lähetekeskustelussa me perussuomalaiset nostimme ainoana ryhmänä esiin avaruus- ja satelliittiteknologian strategisen merkityksen. Halusimme korostaa, että uudet avaruusteknologiat sekä niihin liittyvät palvelut ja osaaminen ovat Suomelle merkittävä liiketoimintamahdollisuus, mihin täytyy tarttua. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, suomalainen Iceye on noussut alansa kansainväliselle huipulle ja keskeiseksi toimijaksi Euroopassa. Avaruus- ja satelliittiteknologian merkitys noteerataan selonteossa, mutta sitä ei mielestämme voi korostaa liikaa. Myös digitaalisen infran alueellinen ulottuvuus täytyy muistaa. Digitaalinen Suomi ei voi tarkoittaa vain suuria kaupunkeja. Toimivat yhteydet ovat tänä päivänä koko Suomen asia. Se on yhtä lailla kilpailukykyä kuin sitä kuuluisaa kokonaisturvallisuutta. Lopuksi halusimme hieman palata aiemmin viitattuun digiviisauden käsitteeseen. Teknologisessa kehityksessä on muiden teemojen ohella muistettava kaksi erityistä ryhmää: lapset ja vanhukset. Tämä digikysymys nimittäin oikeastaan palauttaa meidät aivan ihmisyyden peruskysymysten ääreen. Lasten ja nuorten kohdalla koulutuspolitiikassa digiviisaus tarkoittaa sitä, ettei teknologia voi eikä saa korvata oman ajattelun kehittymistä. Mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän jatkossa tarvitaan läsnäolevaa ihmistä eikä konetta. Lisäksi tarvitaan omaa tekemistä eikä ruudun tuottamaa sisältöä. Se tarkoittaa kirjaa, kynää, liikuntaa, käsillä tekemistä ja tilanteita, joissa koulussa hankittu osaaminen on osoitettava itse, tarvittaessa myös suullisesti, ihmiseltä ihmiselle. Ikääntyneelle digiviisaus tarkoittaa oikeutta tukeen ja inhimilliseen kohtaamiseen. Kaikki eivät kykene tai edes halua hoitaa arjen asioitaan älypuhelimella, eikä siihen pidä pakottaa. Tukea ja apua on tarjottava sitä tarvitseville suomalaisille. Arvoisa puhemies! Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Meidän päättäjien on pidettävä ihmisyyden rajallisuus ja vastuullinen teknologian käyttö mielessämme. Se on perussuomalaista digiviisautta.