Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Sen verran haluan vielä tässä todeta, että kun tässä salissa nyt olemme tämän reilun kolmen ja puolen vuoden aikana käyneet läpi, oliko, yli 30 ”työelämäuudistusta”, niin aina näillä uudistuksilla tai niillä esityksillä ja päätöksillä on ollut joku peruste. Peruste on ollut joko työllistämistä parantava tai sitten taloudellista tilannetta parantava vaikutus. Nyt olemme tämän hallituskauden aikana nähneet, että mikäs tämä talous- ja työllisyystilanne nyt sitten loppujen lopuksi on kehitykseltään ollut tämän kauden aikana, elikkä ei hurraa-huutoja ole syytä vielä huudella sen osalta. Esimerkkinä vielä totean sen, että esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen hallituksen esityksen mukaan toi 10 000 uutta työllistä. Nyt olisi hyvä kysyä, montako tästä 10 000 uudesta työllisestä on tähän yhteiskuntaan syntynyt, kun tämä aikuiskoulutustuki lakkautettiin. — Ihan sama asia ja peruste kuin nyt tässä käsitellyssä asiassa, mitä nyt käsitellään. 200 000 euron säästöt on hallitus perustellut tämän esityksen syyksi, 200 000 euron säästöt. Nyt kuitenkin moni asiantuntija on pystynyt ihan selkeästi osoittamaan eri argumentein, että tämä säästö ei todennäköisesti edes toteudu ja voi jopa mennä miinuksen puolelle elikkä tulla enemmän kustannuksia. Siksi herää aina kysymys, että eikö hallitus voi perusteitaan muuttaa tai kertoa rehellisemmin sen, mihinkä näillä eri päätöksillä, esityksillä sitten lopulta pyrkii, koska se työllisyys ja talous, jotka ovat alkuperäisiä, ihan järkeviäkin perusteluja, eivät sitten näytä kuitenkaan toteutuvan eivätkä pidä paikkaansa. Tämän vuoksi minä kyllä peräänkuuluttaisin hallituksen edustajilta rehellisyyttä näitten tarkoitusperien suhteen, mitkä näihin esityksiin liittyvät. — Kiitos.