Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitykselle työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamisesta ei löydy perustaa hallitusohjelmasta. Kyse on hallitusohjelman ulkopuolisesta hankkeesta, jonka tarpeellisuutta ja vaikutuksia on syytä arvioida erityisen kriittisesti. Hallitus purkaa nyt viimeisiä rakenteita, jotka tukevat työnantajien ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua ja ennaltaehkäisevät tarpeettomia konflikteja työelämässä. Tämä esitys on johdonmukaista jatkoa hallituksen tekemälle työmarkkinapolitiikalle, jolla on lisätty tarpeettomia jännitteitä suomalaiseen yhteiskuntaan ja systemaattisesti heikennetty työntekijöiden oikeuksia. Hallituksen mukaan esityksen tavoitteena on saavuttaa noin 200 000 euron säästöt lakkauttamalla tiettyjä toimintoja ja siirtämällä niiden tehtäviä muille viranomaisille. Säästötavoitteen toteutumisesta voidaan kuitenkin perustellusti esittää epäilyksiä. Tehtävien siirtäminen viranomaiselta toiselle ei automaattisesti vähennä kustannuksia vaan voi päinvastoin synnyttää uusia henkilöstö- ja hallintokuluja. Tehtävien mukana myös henkilöstöä siirtyy organisaatiosta toiseen, ja vastaanottaviin viranomaisiin voidaan joutua rekrytoimaan jopa lisää työntekijöitä. Työneuvoston lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, miten hanke on valmisteltu. Lausunnon mukaan työneuvoston lakkauttamista koskeva hanke on taustoiltaan, perusteluiltaan ja menettelytavoiltaan poikkeuksellinen eikä vastaa suomalaisessa työmarkkinakulttuurissa vakiintuneita toimintatapoja. Työneuvoston edustajia ei lausunnon mukaan kuultu hankkeen käynnistämisen yhteydessä, vaan tieto suunnitelmasta saatiin työ- ja elinkeinoministeriöstä ilmoitusluonteisesti vasta touko—kesäkuun vaihteessa 2025. Valmisteluprosessi herättääkin kysymyksiä siitä, kuinka kattavasti uudistuksen vaikutuksia ja vaihtoehtoja on selvitetty ennen esityksen tekemistä. Mikäli tavoitellut säästöt eivät toteudu ja uudistus samalla heikentää nykyisiä oikeusturva- ja valvontamekanismeja, kyse ei ole pelkästä hallinnollisesta uudelleenjärjestelystä. Työneuvosto on tarjonnut kustannustehokkaan, nopean ja matalan kynnyksen keinon ratkaista työoikeudellisia tulkintakysymyksiä. Sen kolmikantainen kokoonpano on mahdollistanut työoikeudellisen asiantuntemuksen yhdistämisen työnantaja- ja työntekijänäkökulmien huomioon ottamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Seuraavaksi yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamisesta: Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on ollut edistää työnantajien ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä varmistaa yhteistoimintalainsäädännön tavoitteiden toteutumista. Toiminnan keskeinen erityispiirre on ollut sen ennakollinen luonne. Hallituksen esityksessä todetaan, että yhteistoiminta-asiamiehen toimisto on pystynyt tehokkaasti edistämään lainsäädännön noudattamista ennakollisin keinoin. Tämän vuoksi asioissa ei välttämättä ole ollut tarvetta edes kehotuksiin, työpaikkatarkastuksiin tai rikosprosessiin. Tätä voidaan pitää pikemminkin osoituksena ennakollisen valvonnan toimivuudesta kuin perusteena toiminnan lakkauttamiselle. Jos ongelmia voidaan ehkäistä jo ennen kuin ne johtavat varsinaisiin lainvalvontatoimiin, järjestelmä toimii tarkoituksensa mukaisesti. Esityksessä todetaan lisäksi, ettei yhteistoiminta-asiamiehen nykyistä erityistehtävää henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumisen edistämisessä välttämättä pystytä jatkossa hoitamaan uusissa viranomaisrakenteissa nykyisessä laajuudessa. Arvoisa rouva puhemies! Tässä taas esimerkki ihmeellisestä ja jopa suorastaan käsittämättömästä lakiesityksestä. — Kiitos.