Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse siitä, että ehdotetaan lakkautettavaksi työneuvosto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto. Esityksen taustalla ovat valtionhallinnon säästö- ja tehostamistoimet työ- ja elinkeinoministeriössä. Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen toiminnassaan riippumaton erityisviranomainen, jonka kokoonpano on kolmikantainen. Työneuvoston pääasiallisena tehtävänä on toimia lausunto- ja muutoksenhakuviranomaisena. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on yhteistoimintalain ja muun yhteistoimintalainsäädännön sekä henkilöstörahastolain noudattamisen valvonta, niihin liittyvä neuvonta sekä työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan edistäminen. Lisäksi yhteistoiminta-asiamies valvoo henkilöstörahastoja ja ylläpitää henkilöstörahastorekisteriä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston nykyisiä tehtäviä järjestellään uudelleen. Työneuvoston lausunto- ja oikaisuvaatimustehtävistä luovuttaisiin. Työneuvoston nykyisin ratkaisemien työsuojelun poikkeuslupa-asioiden muutoksenhaku keskitettäisiin työtuomioistuimeen, yhteistoimintalainsäädännön valvontatehtävä siirrettäisiin työsuojeluviranomaiselle ja henkilöstörahastojen valvonta sekä henkilöstörahastorekisterin ylläpito Patentti- ja rekisterihallitukselle. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että esityksen tavoitteena on tehostaa työelämälainsäädännön valvontatehtävien organisointia ja pyrkiä säästämään valtionhallinnon toimintamenoja. Valiokunta pitää lakkautettavien viranomaisten toimintaa arvokkaana. Vaikeassa julkisen talouden tilanteessa on kuitenkin välttämätöntä järjestää viranomaistehtävät mahdollisimman kustannustehokkaasti ja toisaalta luopua tehtävistä, jotka eivät ole välttämättömiä. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä eräin muutoksin ja huomioin. Ehkä näistä huomioista vielä muutama kohta: Työneuvoston osalta työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että työneuvoston lausunnoilla on voitu edesauttaa sovinnon löytymistä työpaikoilla ja yhdenmukaistaa työlainsäädännön tulkintaa Suomessa. Työneuvoston lausunnon merkitys varsinaisena yksilön oikeussuojakeinona on kuitenkin rajallinen, sillä lausunto ei ole oikeudellisesti sitova eivätkä yksittäiset työntekijät tai työnantajat voi sitä pyytää. Yhteistoiminta-asiamiehen osalta mielipiteet valiokuntakuulemisissa jakautuivat myös sen suhteen, pidettiinkö sen jatkoa tarpeellisena. Palkansaajapuoli piti jatkoa tarpeellisena, ja työnantajapuoli ei pitänyt. Sitten vielä ehkä hieman näistä siirrettävistä tehtävistä ja säästöistä: Kertaan sen vielä, arvoisa rouva puhemies, että nykyisin yhteistoiminta-asiamiehen toimistolle kuuluvat yhteistoimintalainsäädännön valvonta- ja neuvontatehtävät ehdotetaan siis siirrettäväksi työsuojeluviranomaiselle. Henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito ja niihin liittyvä neuvonta siirtyisivät Patentti- ja rekisterihallitukselle. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki henkilöstörahastojen valvontamaksusta. Henkilöstörahastojen valvonnasta aiheutuvia kustannuksia katettaisiin jatkossa henkilöstörahastolta perittävillä valvontamaksuilla. Säästöt tästä toimenpiteestä olisivat 125 000—195 000 euroa riippuen uusille viranomaisille kohdennettavista resursseista. Tähänkin esitykseen sisältyy hylkäysehdotus, joka varmaan jatkossa tullaan esittelemään.