Kiitos, arvoisa puhemies! Esitys koskee etäyhteyksien käyttöönottoa hallintoprosesseissa. Yleisten tuomioistuinten osalta etäyhteyksien käytön lisäämistä koskeva sääntely tuli voimaan viime vuonna, ja sekin on siis tällä hallituskaudella tehty. Nyt vastaavat kysymykset ratkaistaan hallintotuomioistuinten osalta hallintolain käytön erityispiirteet huomioon ottaen. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen ovat hallitusohjelman mukaan yksi tärkeimmistä keinoista parantaa julkisten palveluiden laatua, tehokkuutta ja saatavuutta. Oikeudenkäyntien osalta tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa prosesseja samalla huomioiden oikeusturva ja perusoikeudet. Hallintotuomioistuimien keskeinen tehtävä on tarjota oikeusturvaa. Muutoksenhakuoikeuden turvaaminen viranomaispäätöksistä on keskeinen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämä oikeusturvan tae. Hallintotuomioistuimissa menettely on pääosin kirjallista, mutta suullisen käsittelyn mahdollisuus on olemassa, ja niitä tarvittaessa järjestetään. Tyypillinen esimerkki näistä ovat lasten huostaanottoasiat. Etäyhteyksiä käytetään jo nykyisin suullisissa käsittelyissä, esimerkiksi todistajien ja asiantuntijoiden kuulemisissa. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä, mutta laki ei kata kaikkia tilanteita. Esityksessä etäyhteyksien käytöstä säädettäisiin nykyistä selvemmin. Etäyhteyksien käytön osalta voidaan erottaa kaksi tilannetta. Ensinnäkin suullinen käsittely voidaan järjestää istuntosalissa siten, että yksi tai useampi henkilö osallistuu siihen etäyhteyksien välityksellä. Toisaalta suullinen käsittely voitaisiin järjestää poikkeuksellisesti kokonaan etäyhteyksiä käyttäen, kokonaan etäoikeudenkäyntinä. Etäyhteyksiä käytettäessä edellytettäisiin pääsääntöisesti sekä kuva- että ääniyhteyttä. Päätäntävalta etäyhteyksien käytöstä kuuluu aina viime kädessä tuomioistuimelle. Istuntosalissa järjestettävän suullisen käsittelyn osalta säännöksille asetettaisiin eriasteisia vaatimuksia riippuen siitä, kenen etäosallistumisesta on kyse. Tuomarin etäosallistuminen olisi poikkeuksellisempaa kuin asianosaisen tai muun kuultavan. Asianosainen voitaisiin erityisestä syystä myös määrätä osallistumaan etäyhteydellä esimerkiksi käsittelyn turvallisuuden turvaamiseksi, mutta hänen asemansa ja näkemyksensä olisi otettava tarkoin huomioon. Säännöksillä voitaisiin välttää esimerkiksi suullisten käsittelyjen peruuntumisia ja siten jouduttaa asioiden käsittelyä. Suullisen käsittelyn järjestäminen kokonaan etäyhteyksin, etäoikeudenkäyntinä, edellyttäisi perusteltua syytä ja tarkoituksenmukaisuusharkintaa sekä asian laadun ja merkityksen huomioon ottamista. Etäoikeudenkäynnillä voitaisiin turvata lainkäytön jatkuvuutta erityisesti esimerkiksi yhteiskunnan poikkeusoloissa, mutta sen käyttöalaa ei rajoitettaisi pelkästään tällaisiin tilanteisiin. Nyt ehdotetuilla säännöksillä ei ole tarkoitus muuttaa tämänhetkistä lähtökohtaa siitä, että suullinen käsittely järjestetään pääsääntöisesti istuntosalissa ja tuomarit ovat siellä läsnä. Nämä periaatteet perustuslakivaliokunta toi tällä kaudella reunaehdoiksi, kun täällä eduskunnassa käsiteltiin yleisten tuomioistuimien etäoikeuden käyttöä, joten nämä perustuslakivaliokunnan huomiot on otettu tässä valmistelussa huomioon. Mitä henkilökohtaisemmasta tai perusoikeuksien kannalta merkittävämmästä asiasta on kyse, sitä painavammat perusteet etäjärjestelyt vaativat. Etäoikeudenkäynnin julkisuus turvattaisiin säätämällä yleisölle oikeus seurata julkista käsittelyä reaaliaikaisella videoyhteydellä. Samalla on huolehdittava yhteyksien toimivuudesta, tietoturvasta ja salassa pidettävistä tiedoista. Esitystä valmisteltiin oikeusministeriössä ensin arviomuistion pohjalta ja myöhemmin virkavalmisteluna oikeuslaitostyöryhmän asettaman hankeryhmän tukemana. Hallituksen esitysluonnos oli tänä keväänä lausuntokierroksella. Suurin osa lausunnonantajista kannatti tavoitteita. Lausuntopalautteissa korostui, että etäoikeudenkäynnin ja tuomarin etäosallistumisen tulisi pysyä poikkeuksina. Laitteiden toimivuus, tietoturva, yleisöjulkisuuden käytännön toteuttaminen sekä asianosaisten oikeusturvakysymykset mietityttivät lausunnonantajia. Palautteen perusteella esityksen säännöksiä ja sen perusteluita täsmennettiin ja täydennettiin. Esityksessä selkeytettäisiin lisäksi eräiden muutoksenhakulautakuntien mahdollisuutta määrätä työskentelystään työjärjestyksessä. Uudistuksen arvioidaan helpottavan osallistumista etenkin pitkien välimatkojen alueilla, vähentävän matkustustarvetta ja ehkäisevän yksittäisiä viivästyksiä. Arvoisa puhemies! Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. — Kiitos.