Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys asuntokauppalain uudistamisesta perustuu hallitusohjelmakirjaukseen lain päivittämisestä. Asuntokauppalakia on päivitetty viimeksi laajemmin yli 20 vuotta sitten, joten on selvää, että lain ajantasaistaminen on jo tarpeen. Uudistamisen tavoitteena on ostajien ja asuntoyhteisöjen suojan parantaminen ja tunnistettujen epäselvyyksien täsmentäminen. Muutosten ennakoidaan parantavan rakentamisen laatua ja vähentävän rakennusvirheitä. Asunnon ostaminen on suurimmalle osalle ihmisistä heidän elämänsä isoin taloudellinen hankinta. Ostajien riittävä suojaaminen on siten tärkeää, jotta kuluttajilla on luottamusta asuntomarkkinaan ja uskallusta sitoutua asuntokauppoihin. Lakiesityksessä ehdotetaankin useita muutoksia, joilla arvioidaan olevan myönteinen vaikutus osakkeenomistajan asemaan ja sitä kautta myös markkinoiden toimivuuteen. Esityksellä myös parannetaan myyjien asemaa muun muassa vakuusjärjestelyjen muutoksilla ja vakuuksien määrää ja vapautumisajankohtaa säätelemällä. Ehdotuksen merkittävimpiä muutoksia on, että jatkossa asuntorakentamishankkeeseen olisi valittava rakennustyön tarkkailija valvomaan rakennustyön laatua ja etenemistä. Nykyisellään tarkkailijan valinta on vapaaehtoista ja tarkkailijaa käytetäänkin kohteissa verrattain harvoin. Jatkossa perustajaosakkaan eli tyypillisesti rakennusliikkeen olisi huolehdittava siitä, että jo rakentamisvaiheen alkaessa rakennustyötä valvoo riippumaton tarkkailija. Tarkkailijan pakollisuuden ja tehtävien laajentamisen arvioidaan parantavan rakentamisen laatua, vähentävän rakennusvirheitä ja helpottavan mahdollisten erimielisyyksien ratkomista. Tarkkailijalla tulee olla tehtävän edellyttämä ammattipätevyys, eikä hän voi olla kytköksissä perustajaosakkaaseen. Eräs ostajien näkökulmasta tunnistettu ongelma on rakennusvirheiden korjaamisen verkkaisuus. Rakennusvirheiden korjaamiseen pyritään nyt saamaan ryhtiä erityisesti täsmentämällä vuositarkastusta koskevia sääntöjä sekä säätämällä uudesta jälkitarkastuksesta. Ehdotuksen mukaan vuositarkastus olisi toimitettava aikaisintaan kymmenen kuukautta ja viimeistään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen tai sille lisää rakennetut asunnot käyttöön otettaviksi. Jälkitarkastukseen kuuluu jälkitarkastusraportin laatiminen sekä jälkitarkastuskokouksen pitäminen. Myyjän olisi pidettävä jälkitarkastuskokous sen jälkeen, kun virheet on korjattu, ja aikaisintaan kuuden kuukauden ja viimeistään 12 kuukauden kuluttua vuositarkastuskokouksesta. Mitä tehokkaammin virheet saadaan korjattua, sitä vähemmän aikaa ja rahaa osapuolilta kuluu. Asuntokauppalaissa säädetään myös vakuuksista, joilla suojataan ostajia niin rakentamisvaiheessa kuin sen jälkeenkin. Perustajaosakkaiden on lisäksi asetettava vakuus suorituskyvyttömyyden eli esimerkiksi konkurssin varalta. Suorituskyvyttömyysvakuutta ei ole nykyisessä muodossaan kuitenkaan juuri kyetty hyödyntämään, koska ostajien ja taloyhtiön omavastuu on ollut huomattava. Laissa ehdotetaan siksi muutettavaksi vakuuden omavastuusäätelyä. Muutoksen arvioidaan edesauttavan sitä, että ostajat ja taloyhtiöt saisivat esimerkiksi konkurssitilanteissa mahdolliset rakennusvirheet korjatuksi suorituskyvyttömyysvakuudesta. Vakuussääntelyyn on liittynyt myös ongelmia. Erityisesti rakentamisvaiheen jälkeisiä vakuuksia on voitu pidättää tarpeettoman pitkään ja aiheettomasti. Vakuuksien turha pidättäminen estää niiden käyttöä muissa kohteissa. Esityksessä ehdotetaan siksi muutoksia muun muassa pidätettävän vakuuden määrään ja sen vapautumisajankohtaan. Näin perustajaosakkailla olisi mahdollisuus saada vakuudet käyttöönsä seuraavien hankkeiden käynnistämistä varten aiempaa sujuvammin. Jos asunto ostetaan rakentamisvaiheessa, kaupan jälkeen voi kulua pitkäkin aika siihen, että asunto tosiasiassa on valmis. Asuntokauppalaissa on säädetty ostajan mahdollisuudesta perua kauppa korvausta vastaan, jotta esimerkiksi muuttuvan elämäntilanteen takia ostaja voisi vielä perääntyä kaupasta ennen asunnon valmistumista. Esitystä valmisteltaessa on käyty keskustelua siitä, tulisiko tämä peruuttamismahdollisuus jopa kokonaan poistaa asunnon ostajilta. Tätä mahdollisuutta, vaikkakin korvausta vastaan, pidetään ostajien kannalta siinä määrin tärkeänä, ettei siitä ole katsottu aiheelliseksi luopua. Perustajaosakkaiden asemaa on päädytty parantamaan kuitenkin siten, että peruutustilanteessa perittävän korvauksen enimmäismäärää korotettaisiin siitä, mikä se nykyisessä käytännössä on. Säännöksen mukaan kohtuullisena korvauksena pidettäisiin enintään viittä prosenttia asunnon velattomasta hinnasta, minkä lisäksi ostajan on maksettava sellaiset tilaamansa lisä- ja muutostyöt, jotka eivät lisää asunnon arvoa jatkomyynnissä. Lain uudistuksen yhteydessä on selvitetty myös sitä, voitaisiinko asuntokauppalain puitteissa suitsia uusia omistus- ja vuokra-asumisen väliin sijoittuvia niin sanottuja asumisen välimalleja. Tällaiset mallit ovat viime vuosina nousseet esiin merkittävinä kuluttajansuojaongelmina. Koska malleissa ei ole kyse perinteisestä asuntokaupasta, asuntokauppalain säännökset eivät ole lähtökohtaisesti näihin soveltuvia. Mallien laajempi tarkastelu ei nyt valitettavasti tähän hankkeeseen ehtinyt. Tätä työtä kuitenkin on tarkoitus ministeriössä jatkaa. Tiettyjen erityisten ongelmien tilkitsemiseksi lakiin ehdotetaan kuitenkin täsmennyksiä, kuten säännöksiä asukkailta perittävästä ennakkomaksusta ja sopimuksen sisällöstä. Lausuntokierroksella esitysluonnoksen tavoitteita pidettiin kannatettavina, ja lausunnonantajat suhtautuivat ehdotuksiin pääosin myönteisesti. Erityisesti ehdotukset rakennustyön tarkkailijan pakollisuudesta, jälkitarkastuksesta ja suorituskyvyttömyysvakuuden omavastuuosuuden muuttamisesta saivat laajaa kannatusta. Arvoisa puhemies! Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua lain hyväksymisestä ja vahvistamisesta eli alustavasti keväällä 2027. — Kiitos.