Kiitos, arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on esitys tuotevastuulain ja kuluttajansuojalain muuttamisesta. Esityksellä pannaan täytäntöön vuonna 24 hyväksytty uusi EU:n tuotevastuudirektiivi, jonka tavoitteena on ajantasaistaa tuotevastuusääntely vastaamaan paremmin digitaalisen toimintaympäristön vaatimuksia. Suomi on kannattanut tuotevastuusääntelyn uudistamista ja vahinkoa kärsineiden korvausmahdollisuuksien parantamista. Tuotevastuussa on yksinkertaisesti kyse siitä, kuka vastaa vahingosta, jonka turvallisuuden puutteellisuus tuotteessa aiheuttaa. Tuotevastuun keskeinen lähtökohta on ankara vastuu, eli korvausvastuu ei edellytä vahingon aiheuttajan huolimattomuutta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että kuluttajien ja muiden luonnollisten henkilöiden suojelun korkea taso säilyy käytetystä teknologiasta riippumatta. Samalla pyritään edistämään sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa sekä turvaamaan yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja oikeusvarmuus. Arvoisa puhemies! Yksi keskeisistä muutoksista koskee sitä, mitä tuotevastuulaissa pidetään tuotteena. Tuotteen määritelmä laajenee siten, että se kattaa jatkossa nimenomaisesti myös ohjelmistot ja digitaaliset valmistustiedostot, kuten 3D-tulostusta ohjaavat tiedostot. Uudistuksessa otetaan huomioon myös se, että valmistaja voi vaikuttaa tuotteen ominaisuuksiin vielä tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen esimerkiksi verkon välityksellä toimitettavilla ohjelmistopäivityksillä. Myös uudistuksessa korvattavien vahinkojen ala laajenee. Jatkossa korvattavaksi voisi tulla myös yksinomaan henkilökohtaisiin tarkoituksiin käytetyn datan tuhoutumisesta tai turmeltumisesta aiheutunut taloudellinen menetys. Lisäksi omaisuusvahinkoja koskeva nykyinen 500 euron korvauskynnys poistuu, joten myös alle 500 euron omaisuusvahingot voisivat tulla jatkossa korvattavaksi. Korvaamista ei enää estäisi myöskään se, että omaisuutta käytetään pääasiassa ammattimaisiin tarkoituksiin. Vastuutahojen piiriä täsmennetään ja laajennetaan. Tuotteen valmistajan ja maahantuojan lisäksi vastuuseen voi tietyissä tilanteissa joutua esimerkiksi valmistajan valtuutettu edustaja tai jakelupalvelun tarjoaja. Myös tuotteen jakelija ja verkkoalustan tarjoaja voivat jatkossa laissa säädetyin edellytyksin joutua vastuuseen. Näiden muutosten tavoitteena on erityisesti varmistaa, että EU:n alueelta on löydettävissä taho, johon korvausvaatimus voidaan kohdistaa myös silloin, kun tuotteen valmistaja toimii EU:n ulkopuolella. Vahinkoa kärsineen mahdollisuuksia osoittaa, että korvausvastuun edellytykset täyttyvät, parannetaan lisäämällä lakiin olettamasäännöksiä sekä säännös todisteiden esittämisestä saavutettavassa ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Myös vanhentumissäännöksiä tarkistetaan. Nykyinen kolmen vuoden kanneaika ja pääsääntönä oleva 10 vuoden lopullinen vanhentumisaika säilytetään. Jos vahinkoa kärsinyt ei henkilövahingon piilevyyden vuoksi ole voinut nostaa kannetta 10 vuoden kuluessa, määräaika olisi kuitenkin jatkossa 25 vuotta. Arvoisa puhemies! Esitys on valmisteltu oikeusministeriön asettamassa työryhmässä ja sen jälkeen virkatyönä. Työryhmän ehdotukset saivat lausuntokierroksella monilta osin kannatusta. Kuluttajia edustavat tahot korostivat kuluttajansuojan vahvistamista. Elinkeinoelämää edustavat tahot taas nostivat esiin elinkeinonharjoittajien vastuun laajenemisen sekä kustannusten ja hallinnollisen taakan kasvun. Keskeinen kysymys esityksen valmistelussa oli, tulisiko Suomen jatkossa sallia yritysten vedota niin sanottuun kehittelyriskipuolustukseen. Sen nojalla yritys voisi vapautua tuotevastuusta, jos se osoittaa, ettei tuotteen turvallisuuspuutetta ollut mahdollista havaita edes saatavilla olleen kaikkein edistyneimmän tieteellisen tai teknisen tiedon perusteella. Suomessa tuotevastuusta ei nykyisin voi vapautua vetoamalla kehittelyriskipuolustukseen. Elinkeinoelämää edustavat lausunnonantajat kannattivat pääosin kehittelyriskipuolustuksen sallimista, kun taas kuluttajaa edustavat tahot ja eräät viranomaiset vastustivat sen sallimista korvaussuojan heikentymisen vuoksi. Kokonaisharkinnan perusteella esityksessä on päädytty ehdottamaan, että myös Suomessa olisi jatkossa sallittua vedota kehittelyriskipuolustukseen. Ratkaisu toisi Suomen tuotevastuusääntelyn lähemmäksi useimpien maiden ja jäsenvaltioiden, kuten Ruotsin, säätelyä. Ratkaisu myös tasapainottaisi direktiivin muilta osin jo laajentamaa vastuuta ja parantaisi yritysten mahdollisuuksia hallita vastuuriskejään. Tuotevastuulakiin perustuva kuluttajien korvaussuoja kaventuisi vain rajallisesti niissä tilanteissa, joissa vastuuvapauden tiukat edellytykset täyttyvät. Yrityksen oma tietämättömyys tai puutteellinen selvitystyö ei riitä vastuusta vapautumiseen. Kun otetaan huomioon edellä jo todetut seikat eli korvaussuojan laajentuminen, korvauksen saamisen helpottuminen ja säätelyn saattaminen digiaikaan, niin kokonaisuutena nyt kysymyksessä oleva uudistuspaketti parantaa tuotevastuuta ja vahvistaa vahinkoa kärsineen asemaa. Arvoisa puhemies! Esityksessä tarkoitettua lakia ehdotetaan tulemaan voimaan 9. päivä joulukuuta 2026, jolloin uuden tuotevastuudirektiivin soveltaminen alkaa. — Kiitos.