Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat tässä edellä ovat tuoneet esille oikeastaan kaiken oleellisen, mitä tähän hyvään hallituksen esitykseen liittyy, ja minäkin haluan kiittää ministeriä hyvästä esittelystä ja hallitusta tästä esityksestä. Suomalaisen suurin yksittäinen investointi, ja monelle myös suurin haave, on se oma koti. Tämän esityksen ytimessä on se, että tämän investoinnin ja sen haaveen toteutumista edesautetaan keventämällä sääntelyä maltillisesti. Eli tämä nykyinen asuntolainojen 30 vuoden enimmäiskesto nostetaan 35 vuoteen ja sitten myös asuntolainojen enimmäislainakattoa nostetaan, mikä edesauttaa myöskin sitä lainansaantia. Taloyhtiölainojen puolelle myöskin tulee joustavoittamistoimia. On totta, että maltillisesti varmaan riskit nousevat näiden sääntelyn muutosten vuoksi. Mutta on muistettava se, että riskin ottaminen ja riskin kantaminen kuuluvat talouteen, ja semmoinen talous, jossa ei siedetä riskiä, ei myöskään kasva. Tässä haluan yhtyä myös niiden kollegoiden puheenvuoroihin, jotka ovat peräänkuuluttaneet pankkien riskinsietoa. Tästä on kuultu julkisuudessa puheenvuoroja viime aikoina myös pankkisektorilta. Eli on kysyttävä, onko tämä pankkien luottotappioiden pienuus tietynlainen indisio siitä, että suomalaiset pankit eivät sitä riskiä halua ottaa, ja onko tämä itse asiassa yksi taustatekijä sille, minkä takia paitsi asuntolainaa myöskin sitten yritysrahoitusta on pankeista palautteen perusteella vaikea saada. No, pankkisektorin toiminta, lainansaanti ja sääntely eivät tietystikään ole niitä ainoita tekijöitä, joita meillä asuntomarkkinalla on vaivaamassa. Eli kyllähän on niin, että rakentamiseen kohdistuu erityisesti pääkaupunkiseudulla voimakasta sääntelyä, ja jossain määrin myöskin voidaan todeta, että tonttimarkkina ei toimi toivotulla tavalla. Pidän ihan perusteltuna esimerkiksi semmoista kysymystä, että minkä takia kunnat panttaavat sitä tonttiomaisuutta odottaen niin sanotusti parempia aikoja. Tällainen tonttipolitiikka ja maapolitiikka eivät ole omiaan ainakaan pitämään huolta siitä, että sitä kohtuuhintaista asumista syntyy markkinaehtoisesti. Eli kyllä Suomen asuntomarkkinalla on vielä tehtävää, ja tämä on nyt hallitukselta yksi konkreettinen, hyvä toimi, jolla tässä suhdanteessa pyritään helpottamaan sen yksittäisen suomalaisen edellytyksiä toteuttaa oma investointi ja siten myöskin saamaan sitä asuntomarkkinaa toimimaan ja toisaalta rakentamista elvytettyä. — Kiitos.
Heikki Vestman
KOKUudenmaan vaalipiiri