Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Isänmaan turvallisuudesta tulee huolehtia kaikissa tilanteissa. Yleinen asevelvollisuus on tältä osin turvallisuutemme ydin. Yhteiskuntamme kokonaisturvallisuudesta huolehditaan kuitenkin myös muilla kuin vain sotilaallisilla toimilla. Kokonaisturvallisuutta vahvistaa muiden toimijoiden ohella myös siviilipalvelusjärjestelmä. Siviilipalveluksen suorittaa noin tuhat asevelvollista vuosittain. Siviilipalveluksen reserviin kuuluu noin 32 000 henkilöä tällä hetkellä. Hallitus on nyt antanut eduskunnalle käsittelyssä olevan esityksen siviilipalveluslain uudistamiseksi. Tällä esityksellä vahvistetaan kokonaisturvallisuuden merkitystä siviilipalvelusjärjestelmässä sekä laajennetaan siviilipalvelusvelvollisten käytettävyyttä erinäisissä kriiseissä. Siviilipalvelus alkaa kaikille annettavalla peruskoulutusjaksolla. Koulutusjakson sisältöä muutetaan jatkossa kokonaisturvallisuutta painottavaan suuntaan. Koulutuksen sisältönä olisi jatkossa kokonaisturvallisuutta tukeva laaja-alainen turvallisuusosaaminen. Samalla koulutusjaksoa pidennetään nykyisestä neljästä viikosta vähintään viiteen ja enintään kahdeksaan viikkoon. Lisäksi työpalvelu säädettäisiin jatkossa suoritettavaksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta tukevissa tehtävissä. Palveluspaikkojen riittävyys on siviilipalvelusjärjestelmän toimivuuden kannalta kriittistä, eikä muutoksilla vaaranneta sitä. Palveluspaikkoina voivat toimia samat organisaatiot kuin nykyisin, mutta tehtävissä painotetaan jatkossa kokonaisturvallisuutta. Julkiselle hallinnolle asetetaan myös velvoite huomioida valmiussuunnittelussa siviilipalveluksen hyödyntäminen. Tavoitteena on se, että siviilipalvelus huomioitaisiin kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan varautumisessa. Siviilipalvelusta suorittavien hyödyntämistä normaalioloissa viranomaisia avustavissa tehtävissä tullaan nyt helpottamaan. Voimassa olevaan lakiin sisältyvää mahdollisuutta ei ole juurikaan tunnettu tai hyödynnetty, joten tästä ehdotetaan nyt säädettäväksi selkeästi. Esimerkkejä tilanteista, joissa palvelusta suorittavat voitaisiin tilapäisesti määrätä viranomaisia avustaviin tehtäviin, ovat muun muassa öljyonnettomuudet, tulvatilanteet, etsintätehtävät ja väestönsuojelutehtävät. Myös siviilipalveluksen reservin käytettävyyttä laajennetaan. Voimassa olevan lain mukaan siviilipalveluksen suorittaneet voidaan määrätä palvelukseen vain sotilaallisen kriisin aikana. Nyt ehdotamme, että siviilipalveluksen reserviin kuuluvat voitaisiin määrätä viranomaisia tukeviin tehtäviin muissakin kuin sotilaallisissa poikkeusoloissa vastaavalla tavalla kuin Puolustusvoimien reserviin kuuluvat. Niin sotilaallisissa kuin muissakin poikkeusoloissa tehtäviin määrättäisiin jatkossakin ensisijaisesti varsinaista siviilipalvelusta suorittavia velvollisia. Sotilaallisten poikkeusolojen osalta sääntelyä sujuvoitetaan ja palvelusta suorittavien siirtämistä kriisin kannalta olennaisiin tehtäviin tullaan nopeuttamaan. Hyvät kansanedustajat, kuten totesin alussa, yleinen asevelvollisuus on turvallisuutemme ydin. Puolustusvoimien riittävän reservin turvaaminen on siksi kriittisen tärkeää. Tämän vuoksi me helpotamme uudistuksella siirtymistä siviilipalveluksesta asepalvelukseen. Jatkossa siviilipalveluksesta voisi vaihtaa varusmiespalvelukseen myös palveluksen aloittamisen jälkeen viikon kuluessa. Lisäksi Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen siirtyneet voisivat palata Puolustusvoimien reserviin, vaikka olisivat jo suorittaneet täydennyspalveluksen. Siviilipalveluksen kestoa ei esitetä lyhennettäväksi nykyisestä. Kesto olisi jatkossakin 347 päivää, mikä vastaa pisintä palvelusaikaa asepalveluksen puolella. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistaminen on meidän yhteinen asia. — Kiitos.