Kunnioitettu rouva puhemies, hyvät kansanedustajat! Esitämme kevennyksiä ja yksinkertaistavia muutoksia palkkatukisääntelyyn, jotta työvoimaviranomainen voisi aiempaa joustavammin hyödyntää palkkatukea työnhakijan työllistymisen edistämiseen ja jotta saisimme palkkatuesta aidosti vaikuttavamman työkalun. Muutokset kohdistuvat ammatillisen osaamisen parantamiseen tarkoitettuun palkkatukeen, joka on yleisimmin käytetty palkkatuen muoto. Keskeinen muutos tulisi palkkatuen kestoon. Palkkatuen kesto muutettaisiin harkinnanvaraiseksi, ja sen enimmäiskesto olisi 12 kuukautta, kun nykyisin sitä voidaan myöntää kiinteästi viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi. Harkinnanvaran lisäämisellä tavoittelemme sitä, että puhtaan kaavamaisuuden sijasta pystyttäisiin arvioimaan ihmiselle sopivinta ratkaisua. Palkkatukeen olisi myös nykyisestä poiketen mahdollista myöntää jatkoa 12 kuukauden enimmäisajan puitteissa. Jatko olisi mahdollista, jos työllistettävä olisi ollut pitkään työttömänä ja hän työllistyisi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Lisäksi palkkatuen myöntämisen edellytyksiä kevennettäisiin. Nykyisin palkkatukea voidaan myöntää muun muassa sillä perusteella, ettei työnhakija ole ollut missään ansiotyössä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Esityksellä ehtoa kevennettäisiin siten, ettei lyhytkestoinen tai satunnainen työ muodostuisi esteeksi, vaan edellytys koskisi vain vakinaista työllistymistä ennen palkkatukea. Kevennys tehtäisiin myös työttömyyden pitkittymisen todennäköisyyden arviointiin. Edellytys on ollut osin päällekkäinen muun tarkoituksenmukaisuusharkinnan kanssa, joten esityksessä ehdotetaan, ettei erillistä arviota työttömyyden pitkittymisen riskistä tarvittaisi. Esitys sisältäisi myös maksatusvaiheen menettelyä koskevan helpotuksen. Lisäksi tehtäisiin starttirahaa koskeva muutos. Muutos edistäisi yhdenvertaisuutta ja yhdenmukaisempaa tulkintaa starttirahakaudella maksettujen yritystoimintaan liittymättömien kulujen huomioimisessa. Palkkatuella on havaittu tutkimuksissa positiivisia työllisyysvaikutuksia silloin, kun työllistäminen tapahtuu suoraan yritykseen. Esityksen muutoksilla olisi positiivisia työllisyysvaikutuksia siltä osin kuin ne johtaisivat juurikin työllistymiseen yrityksiin. Muutosten suunta ja suuruus riippuvat kuitenkin siitä, miten työvoimaviranomaiset ja työnantajat reagoivat erityisesti kestoa koskeviin muutoksiin. Erityisesti palkkatuen jatkamisen mahdollisuus voisi lisätä palkkatuen vaikuttavuutta. Esityksen merkittävimmät taloudelliset vaikutukset tulisivat muutoksista palkkatuen kestoon. Keston muutos ja sitä kautta ehdotusten kustannusvaikutukset riippuisivat olennaisesti siitä, miten kunnat harkintavaltaa käyttäisivät. Esityksessä tehdyssä skenaariotarkastelussa muutosten vaihteluväliksi on arvioitu enimmillään kasvua noin 21,8 miljoonaa euroa ja laskua noin 38,9 miljoonaa euroa. Mahdollista on sekin, etteivät kustannukset muuttuisi lainkaan. Paljon on siis kiinni suoraan työvoimaviranomaisista. Mikäli työvoimaviranomaiset myöntäisivät palkkatukea nykyistä lyhyemmän kestoisena, voisivat ne kuitenkin samansuuruisella budjetilla myöntää palkkatukea aiempaa suuremmalle joukolle työttömiä. Järjestelmäkehityksen johdosta muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuun alussa. Tavoitteena on, että jatkossa palkkatukea myönnetään joustavasti ja että tuki olisi mahdollisimman helposti ja vaikuttavasti hyödynnettävissä. — Kiitos.