Arvoisa puhemies! Opintotukimenot ovat vuonna 2027 noin 1,35 miljardia euroa. Tästä yli 950 miljoonaa euroa kohdistuu opintorahoihin ja asumislisiin. Lisäksi opintolainojen valtiontakauksiin varataan vajaa 258 miljoonaa euroa, korkeakouluopiskelijoiden ateriatukiin 40 miljoonaa euroa ja koulumatkatukiin noin 105 miljoonaa euroa. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen opintoetuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Hallitusohjelman mukaisesti opintotukea uudistetaan opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi ja tavoiteajassa valmistumiseen kannustavammaksi. Uudistuksissa opintotuen taso säilyy pääosin ennallaan ja opintorahat säilyvät indeksisidonnaisina. Perheellisten opiskelijoiden asemaa parannetaan siten, että huoltajakorotus kasvaa lasten lukumäärän mukaan. Oppivelvollisille voidaan myöntää erityistä koulumatkatukea ja asumislisää. Uusien korkeakouluopiskelijoiden opintolainahyvitys muutetaan kaksiportaiseksi. Hyvitys olisi 8 000 euroa ylittävästä lainamäärästä 45 prosenttia tavoiteajassa valmistuvalle ja 30 prosenttia määräajassa valmistuvalle opiskelijalle. Hyvityksen enimmäismäärä olisi 7 000 euroa. Lisäksi opintolainan ehtoja parannetaan korkojen pääomituskautta pidentämällä, korkoavustusta uudistamalla ja lainan eräännyttämisen määräaikaa pidentämällä. Uudistus tulisi voimaan pääosin 1.8.27 ja on vuonna 27 valtion menojen kannalta kustannusneutraali. Arvoisa puhemies! Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 177 miljoonaa euroa, joka on noin 18 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Hallitus jatkaa määrätietoisesti liikuntaan ja urheiluun panostamista yhdellä kaikkien aikojen suurimmista liikuntabudjeteista. Hallitus edistää liikuntamahdollisuuksia kohdentamalla 15 miljoonaa euroa eriytyneiden asuinalueiden liikuntapaikkojen korjausvelan purkamiseen. Tästä lisämäärärahasta iloitsen erityisesti, koska liikuntapaikat palvelevat laajalti eri-ikäisiä suomalaisia ja niillä on suuri merkitys liikkujille, harrastajille ja toki myös huippu-urheilijoille. Lisäksi liikunnan ja urheilun määrärahatasoa nostavat valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden kustannuspohjan ja indeksin tarkistukset, yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa, sekä yleisurheilun EM-kisahakuun osoitettava kahden miljoonan euron rahoitus ensi vuodelle. Valtiontalouden sopeutuksista liikuntatoimeen kohdistuu talousarviovuonna vähennyksenä 0,3 miljoonaa euroa. Liikuntajärjestöjen yleisavustustaso säilyy ennallaan ollen noin 41 miljoonaa euroa. Koko väestön liikkumisen lisäämiseksi jatketaan Suomi liikkeelle -ohjelman toimeenpanoa, johon on varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa. Ensi vuonna Suomi liikkeelle -toimenpiteinä tuetaan muun muassa perheiden liikkumista, päiväkoti- ja koulupihojen luonnonmukaistamista, ikääntyneiden toimintakykyä, toisen asteen opiskelijoiden liikkumista sekä pyöräilyyn kannustavien ympäristöjen kehittämistä. Lisäksi vahvistetaan etsivän nuorisotyön toimia toimintakyvyn tukemiseksi osana kutsuntoja. Ensi vuonna tullaan julkaisemaan Suomi liikkeelle -ohjelman tulosraportti ja ulkoinen arviointi, joista saadaan tärkeää tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta tulevaisuutta ajatellen. Koko väestön liikunnallisuuden edistämistä jatketaan niin ikään Liikkuvat-kokonaisuuden myötä, johon on varattu edellisvuoden tapaan noin kuusi miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan lähes 71 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuoden 26 talousarvion tasoa. Nuorten hyvinvointia edistetään hallitusohjelman mukaisesti, ja hallitus on laatinut laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorisojärjestöjen yleisavustukset säilyivät viime vuoden tasolla yhteensä 18 miljoonassa eurossa. Harrastamisen Suomen mallin määräraha säilyy ennallaan noin 19 miljoonassa eurossa. Hallitus tukee lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa, ja tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mielekkääseen ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Mallia kehitetään edelleen Karvin arvioinnin pohjalta vastaamaan entistä paremmin kuntien erilaisia toimintaympäristöjä.