Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos erinomaisista kysymyksistä. Varmaan joudutaan joihinkin palaamaan, jos aika loppuu kesken. Mutta ensinnäkin näistä omista varoista tuli useampi kysymys. Suomen tavoitehan on yksinkertainen, läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja hallinnollisesti kustannustehokas järjestelmä, ja suhtaudumme myönteisesti komission omien varojen ehdotukseen lukuun ottamatta COREa, tätä yritysverotusta ja ETS:iä. Emme usko, että näistä saadaan mitään isompaa hokkuspokkusta aikaiseksi, mutta avoimia ja positiivisia suurimpaan osaan. Edustaja Savola puhui hyvin EU:n liikennepolitiikasta. Nythän muun muassa ne military mobility -rahat noin kymmenkertaistetaan siitä komission ehdotuksesta. No, se vanha luku on pieni, että ei se mikään mahdoton ole, mutta tässäkin kannattaa uskaltaa ajatella tarpeeksi isosti, se on minun viestini: yhteispohjoismaisia hankkeita, laajoja kokonaisuuksia, jotka palvelevat sekä vientiteollisuutta että sitten tätä militääripuolta. Harjanne puhui tästä MFF-matematiikasta. Kun nyt Suomi puhuu siitä, että kokonaistaso on liian korkea ja halutaan sitä alas, niin kuitenkin puhutaan siis kasvusta. Jos se alkuperäinen ehdotus on 44 prosenttia nousua ja siitä halutaan sitä tuoda alas, niin silti se lopputulos varmasti tulee olemaan kasvua. Elikkä mehän ei leikata EU:n budjettia, vaan se tulee kasvamaan. Suomi on tyytyväinen niihin prioriteetteihin, mitä siellä on: kilpailukykyä, r&d:tä, puolustusta, puhdasta siirtymää, maataloutta ja muuta. Lindberg puhui hyvin turvallisuudesta. Kyllä me tehdään kaikkemme, jotta tämä Suomen tilanne ja itäraja huomioidaan. Itse olen käynyt budjettikomissaari Serafinin kanssa fyysisesti helikopterilla näyttämässä GPS-häirintää. Itärajalla oltiin pari viikkoa sitten kaikkien EU-maiden suurlähettiläiden kanssa Nuijamaan raja-asemalla. Tulin viimeksi eilen Brysselistä. Toissa päivänä käytiin bilateraalinen keskustelu Irlannin puheenjohtajamaan kanssa näistä asioista. Itä-Suomen tilanne on kaikissa keskusteluissa vahvasti esillä. Se on täysin selvä asia. Me tarvitaan semmoinen Suomi, jossa kaikki alueet voivat hyvin, jossa kaikkiin paikkoihin pystytään investoimaan. Tässä tuli VR:stä ja näistä mobiiliyhteyksistä. Minä olen itse pitänyt useampia tällaisia pyöreän pöydän keskusteluja, joihin olen kutsunut näitä operaattoreita ja VR:ää. Tietenkin VR on itse nyt tehnyt aika paljon erilaisia toimia, joilla pyritään saamaan parannettua sitä kuuluvuutta. Tietenkin toivomme ja uskomme, että myös operaattorit sitten itse tekevät oman osansa. Kyllähän se tilanne on parantunut, mutta vielä on paljon siinä tekemistä. Ennakkovaikuttamisesta tuli puheenvuoroja. Kyllä minä itse koen, että nämä Suomen viestit on kuultu. Jos katsotaan niitä tulevan MFF:n prioriteetteja, niin siellä on juuri näitä kilpailukykyyn, puolustukseen, tutkimukseen, maatalouteen liittyviä asioita, ja siinä täytyy vielä taistella sen NSP:n puolesta. Tässä oli hyviä puheenvuoroja. Se on täysin selvää, että nämä pohjoiset ja harvaan asutut alueet ovat erittäin tärkeitä Suomelle ja EU:lle. Olin itse tänään aamulla puhumassa tuollaisessa Interreg-tapahtumassa ja tapaamassa maakuntien ihmisiä. Kun olen itse entinen maakuntahallituksen puheenjohtaja, niin ymmärrän oikein hyvin sen, että Suomi on alueidensa summa, 5,6 miljoonaa ihmistä. Me ollaan yhteensä kuin kaupunginosa Shanghaista, niin ettei kannata hirveästi kyläpolitikoida täällä maan sisällä vaan yhdessä ajaa Suomen etua. Sitten tuli Fortumista — ja kiitos raportistanne. Kyllä minä itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kyllä omistajalla täytyy olla edustus niissä pöydissä, missä asioista päätetään. Tämähän on ollut vähän tällaista aaltoilevaa niin että välillä valtiolla on ollut edustusta ja välillä taas ei. Itse kyllä näen, että on enemmän hyötyä olla niissä pöydissä, missä asioista päätetään, kuin ei olla. Tähän varmasti palataan, ja huolella tutustun itsekin siihen raporttiin. Sitten näistä datakeskuksista: Ehkä on hyvä myös muistaa se, että jos nyt vaikka Google julkistaa aiesopimuksen isosta investoinnista, niin ei se sähkö ala sillä sekunnilla kulumaan, vaan kyllä se rakentaminen on vuosien työ, ja siinä samassa ehditään rakentaa sitä uutta sähkön- ja energiantuotantoa, säätövoimaa, tekniikka ehtii kehittyä. Kyllä meidän täytyy uskaltaa ottaa Suomeen isoja investointeja vastaan. Ei Suomi voi olla semmoinen maa, että halutaan vain pieniä investointeja. Mutta totta kai siinä täytyy olla järjestelmätasolla sitä dialogia ja suunnitelmallisuutta ja pelisilmää siinä, minkälaisia hankkeita tänne halutaan ja tuodaan. Minun mielestäni ministeri Puisto vastasi hyvin viime kyselytunnilla siihen, miten nyt aletaan kategorisoimaan näitä tänne tulevia senttereitä ja pyritään saamaan oikeasti ne, jotka tuovat sitä r&d:tä, ja myös, sanotaanko, hyötyä olemassa olevalle teollisuudelle ja kaikkea muuta. Sain tuossa jo kännykkään hyvän selvityksen tähän edustaja Lindénin kysymykseen, niin että siihen voidaan palata varmaan kuppilassa. [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei kannata julkisesti käydä niitä keskusteluja! — Kokoomuksen ryhmästä: Pienessä piirissä!] Tässä nyt aika on jo loppunut, joten jos kuitenkin ihan suoraan salkkuun liittyviin kysymyksiin lyhyesti palaan. Edustaja Kiuru puhui hyvin tästä government to government -asiasta. Siis hyvä esimerkkihän on nimenomaan vaikka Patria, joka nyt teki Ukrainan kanssa hyvän diilin. Yksi asia, mitä itse olen pyrkinyt tuomaan tähän omistajaohjaukseen, on se, että nyt kun kerran puolustukseen panostetaan, niin miten me saadaan ne yritysten panostukset hyödyntämään myös siviiliteknologiateollisuutta ja muita teollisuudenaloja. Tässä esimerkkinä vaikka Patrian ja tekoäly-yhtiö NesteAI:n yhteistyö. Tällaista tarvitaan enemmän nyt, kun kerran panostetaan. Edustaja Hopsu puhui vastuullisuudesta. Nämä ihmisoikeusasiat ovat erittäin tärkeitä meidän valtion omistajaohjaukselle. Se on periaatepäätöksessä, ja kun jatkuvasti tavataan yhtiöitten johtoa, niin käydään näitä asioita läpi. Sitten voin ehkä lyhyesti vielä todeta tuosta, että kannattaako myydä, kannattaako ottaa lainaa. Itse olen aina ollut restriktiivinen myyntien suhteen, koska sitä lypsävää lehmää myydään vain kerran. Meidän täytyisi pitää mahdollisimman hyvin kiinni tästä meidän valtion omaisuudesta ja pitää huoli siitä, että nämä firmat kasvavat Suomessa. Siis meidän valtionyhtiöillähän on globaalisti lähemmäs kolmesataatuhatta työntekijää. Se on myös valtava potentiaali ottaa kotiin r&d:tä, tuotantoketjuja, ekosysteemejä. Kun itse katsoin tuossa lukuja, niin kesäkuusta 24 kesäkuuhun 26 tämän yhtiösalkun arvo oli kasvanut noin 32,6 miljardista 43,6 miljardiin — 11 miljardia euroa parissa vuodessa. Onneksi emme ole ainakaan etupainotteisesti myyneet, sanotaanko näin. Sähköverkoista tuli paljon, ja tässä on sopivasti seuraava ministeri valmiina siihen. Joo, sanoisin vielä ihan lyhyesti loppuun, että nyt kun lähdetään valmistelemaan näitä NRP-ohjelmia ja sitä tulevaa MFF:ää, niin aivan varmasti tullaan — VM:llähän on se päävastuu, mutta totta kai yhteisesti tehdään — kuulemaan ihmisiä, sidosryhmiä ympäri Suomen. Siksi olin tänään aamulla myös Interreg-porukkaa tapaamassa. Täytyy muistaa se, että Suomessa ympäri maata on aivan huikeita osaamiskeskittymiä ja klustereita, jotka siinä omassa globaalissa arvoketjussaan ovat maailman huippuja. Pidetään huoli siitä, että nämä alueet kasvavat Euroopassa ja että ne kasvavat etenkin Suomessa. Silloin syntyy hyvinvointia ihmisille ja meillä kaikilla on varaa sekä bensa- että sähkölaskut maksaa. — Tack.