Krista Mikkonen
Krista Mikkonen
VIHRSavo-Karjalan vaalipiiri

Arvoisa puhemies! Ajattelin itse jatkaa vielä hieman tuosta maa‑ ja metsätalousministeriön pääluokasta, vaikka ministeri ei enää ole täällä paikalla. Olisin halunnut kysäistä häneltä muutaman tarkennuksen hänen sanomiinsa asioihin. Yksi oli se, että ministeri totesi, että tämä Metsähallituksen tuloutustavoite, jota on todellakin nostettu tämän hallituskauden aikana useaan kertaan, ei vaikuta hakkuumääriin, koska puun hinta on niin korkea. No, nythän puun hinta on tullut alas. Se ei ole enää yhtä korkea kuin se oli, ja jos ajatellaan, että ensi vuoden osalta tuloutustavoite nousee edelleen 27 miljoonaa, niin on aivan varmaa, että sitä ei enää sillä samalla hakkuumäärällä voida saavuttaa, koska hinta ei enää ole huipussaan. Kun ministeri vannotti, että hakkuutasot ovat samassa määrässä kuin viime kaudella, 6—7 miljoonaa, että ei syytä huoleen, niin onko todella näin, että ei ole syytä huoleen, ja jos näiden määrien yli uhataan mennä, niin jotta nämä tavoitteet saavutetaan, sitten myös laitetaan raja siihen? Sitten ministeri nosti esille kasviproteiinin ja sen, että valkuaisainekasvien ja öljykasvien viljely on lisääntynyt, ja otti tästä hallitukselle kunnian. Se on todella tärkeää ja hyvä, että kasviproteiinien viljelymäärät ovat lisääntyneet, vaikka valitettavasti niistä vielä iso osa menee rehukäyttöön eikä ihmisravinteeksi, mikä olisi tietysti ensisijaista, jotta sillä voisi korvata eläinproteiinia. Mutta on ehkä hyvä muistaa, että tuota erityiskasvitukea, jota nämä kasvit saavat, korotettiin viime hallituksen aikana elikkä tammikuussa 23. Sen myötähän nämä viljelypinta-alat ovat kasvaneet. Silloin erityiskasvituen määrä oli 115 euroa hehtaarilta, kun itse asiassa tänä vuonna, tämän hallituksen aikana, se on 95 euroa hehtaarilta. Sinänsä on hyvä ja yhdessä voimme iloita siitä, että valkuaiskasvien määrä on lisääntynyt, mutta ei siitä nyt kyllä siinä mielessä tämä hallitus voi kiitosta yksin ottaa, vaan kyllä se työ ja ne hehtaarimäärät laitettiin kasvuun nimenomaan silloin viime hallituskauden tukitason nostolla. Sitten täällä puhuttiin paljon metsistä, ja olisin halunnut kysyä ministeriltä, pitääkö hän tätä nykyistä tilannetta kestävänä, kun hakkuumäärät ovat lisääntyneet mutta sen sijaan metsäluonnon monimuotoisuus on heikentynyt, puusta saatu arvonlisä on laskenut, työllisten määrä on vähentynyt ja hiilivarastot ovat huvenneet. Eikö nyt kannattaisi miettiä, mitä siitä hyvästä, kestävästä, uusiutuvasta puuraaka-aineesta tehdään? Eikö siitä kannattaisi tehdä tuotteita, joiden jalostusarvo on korkea, ja tehdä se muutos ja auttaa myös metsäteollisuutta tämän muutoksen teossa? Nyt me valitettavasti viemme bulkkia, kun me voisimme siitä hyvästä, uusiutuvasta raaka-aineesta tehdä jotakin paljon pitkäkestoisempaa ja sellaista, josta saamme myös paljon paremman tuoton. Sitten täällä puhuttiin myös siitä, miten metsätuhojen riski ja tautien riski ovat kasvaneet, ja näinhän se on. Ilmastonmuutoksen ja ilmaston kuumenemisen myötä erilaiset riskit lisääntyvät niin maa‑ kuin metsätaloudessakin. Metsätaloudessa tietysti kaikkein paras suoja saadaan, kun huolehditaan siitä, että metsät ovat monimuotoisia, että siellä on eri puulajeja ja ne myös ovat ikärakenteeltaan monimuotoisia. Tämmöinen yksilajinen, hyvin monotoninen viljelymetsä on itse asiassa kaikkein heikoin kestämään erilaisia tauteja ja tuholaisia. Sitten on ehkä hyvä vielä muistuttaa ilmastopolitiikasta metsien osalta, että vaikka nuoren metsän kasvutahti on tietysti kiihkeimmillään, niin nuoret puut ovat niin pieniä, että tietysti se määrä, mikä niihin varastoituu hiilidioksidia ja miten hiilinielu kasvaa eli varasto kasvaa, on paljon pienempi kuin sitten vanhemmissa ja järeämmissä metsissä. Ja kun me tiedämme vielä, että tästä hiilivarastosta suuri osa kertyy maaperään, niin on todellakin syytä katsoa myös hiilivaraston kokonaismäärää eikä vain sitä, kuinka kiihkeää kasvu juuri siinä vaiheessa on. Siinä mielessä tietysti on tärkeätä, että me todellakin pystyisimme pidentämään hakkuukiertoa, jotta me kasvattaisimme puut vanhemmiksi. Näin itse asiassa metsänomistaja saisi niistä paremman hinnan. Minä myös toivoisin, että tukkipuun osalta me saisimme useampia laatuluokkia, niin kuin esimerkiksi Ruotsissa on, niin että isot tukit olisivat myös sitä kautta huomattavasti arvokkaampia. [Puhemies koputtaa] Toivoisin kyllä, että meidän metsäpolitiikkaan haettaisiin myös sellaista kestävyysmurrosta, koska me kaikki tiedämme, miten tärkeitä metsät meille ovat.

Krista Mikkonen — 24.09.2026 | Paljon Puhetta