Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Viljaselle: Siis sanoin, että nimenomaan se, että on korvamerkitty, on menestys, mutta totta kai rahaa tarvitaan lisää, ja se on Suomen tavoitteissa — se on Suomen virallisissa tavoitteissa. Elikkä katsomme, että se raha on vielä riittämätön, ja käymme taistelemaan siitä, niin kuin kaikesta muustakin Suomelle tulevasta rahoituksesta. [Anne Kalmari: Mikä taso?] Totta kai tasot riippuvat siitä, mikä on budjetin kokonaistaso. Tämähän nyt on ihan peruskauraa liittyen tähän monivuotiseen rahoituskehykseen. [Anne Kalmari: Euroina?] Mutta niin kuin sanoin, Suomella on kaksi tavoitetta: me haluamme pitää budjetin koon maltillisena, mutta me haluamme, että maatalous saa lisää rahoitusta. Sitten täällä edustajat Kalmari ja myöskin oliko Kaarisalo moititte hankintalakia, ja sitähän te olette vastustaneet siitä huolimatta, että siellä nimenomaisesti nyt ensimmäisen kerran on se huoltovarmuuskriteeri, eli juuri se kriteeri, joka hyvinvointialueilla ja kunnissa voidaan ottaa käyttöön ja voidaan sitä kautta varmistaa, että sitä lähiruokaa, suomalaista ruokaa, pystytään hankkimaan. Miksi siellä ei lue, että suomalaisilla tuotantokriteereillä? Sen takia, että siinä esimerkiksi ruotsalainen possu olisi sitten kilpailemassa siitä samasta mahdollisuudesta päästä siihen kilpailuun mukaan, mutta jos siellä lukee huoltovarmuus, niin huoltovarmuus tarkoittaa silloin kotimaista ruokaa. Eli nyt teillä on vastuu siellä hyvinvointialueilla ja kunnissa: ottakaa hankintalaki täydellisesti käyttöön, pitäkää huolta siitä, että huoltovarmuuskriteeri otetaan käyttöön, ja silloin pystytään suosimaan myöskin sitä kotimaista tuotantoa. Se on mukana siellä hankintalaissa. Sitten siellä edustaja Hemmilä muistaakseni kysyi aiemmin liittyen tähän EU:n kriisitukeen: Se siis muodostuu kokonaisuudesta, elikkä suurin osa tästä EU-rahasta on menossa nyt kasvinviljelylle ympäri Suomea. Se on erikoiskasvin viljelylle ympäri Suomea. Erikoiskasvipalkkio on yli viisi miljoonaa, ja kyllä, AB-alueen maidontuotantoon, naudoille ja sonneille on tulossa pieni osuus, ja sitten kun otetaan tämä 17 miljoonaa, mikä on tulossa siitä kansallisesta osuudesta, niin sillä tasoitetaan sitten myöskin nämä A-, B- ja C-alueitten väliset erot, eli koko potti, mutta siitä kaikkein suurimmasta potista, 65 miljoonaa, mikä on tulossa sitten tuon LFA-tuen kautta, suurin osa menee sitten viljanviljelyn puolelle. Elikkä sitä kautta on huomioitu kaikki eri tuotantosuunnat, ja se possuraha oli sitten vielä erikseen se vajaa kymmenen miljoonaa, joka tulee sitten ensi vuoden alkupuolella. Sitten täällä on paljon ollut metsiin liittyvää keskustelua, ja hyvää keskustelua, ja nyt on hyvä huomioida todellakin se, että se hyvä metsänhoito on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa. [Pertti Hemmilä: Kyllä!] Tämä hallitus ei ole rajoittanut metsienkäyttöä eikä tule sitä tekemään. Me olemme muun muassa kasvattaneet metsävähennystä 75 prosenttiin, mikä on otettu kyllä metsänomistajien puolelta ilolla vastaan. Ja kun edustajat Mikkonen ja Elo puhuivat valkuaisainetuotannosta, niin on huomioitava myöskin, että valkuaisainekasvipinta-alat ovat kaksinkertaistuneet tämän hallituksen aikana verrattuna edelliseen hallitukseen, ja myöskin öljykasvien kohdalla on vastaava kehitys tapahtunut, ja tulemme myöskin tulevaisuudessa huolehtimaan siitä. Sen lisäksi metsien kasvupakettiin on laitettu 15 miljoonaa euroa tällä kaudella, Metso-ohjelmaan viisi miljoonaa euroa, Nousu-ohjelmaan kaksi miljoonaa euroa. Nämä ovat toimenpiteitä, joita on tehty luonnon monimuotoisuuden mutta myöskin suomalaisten metsien ja metsätalouden eteen. [Puhemies koputtaa] Voisi sanoa, että siinä mielessä moitetta siitä, että jättää huonon jäljen tältä osalta — tätä edustaja Mikkosen kritiikkiä — en kyllä nyt ihan osta. Elikkä olemme panostaneet huomattavan määrän kyllä myöskin metsien hyvinvointiin ja siihen, että tulevaisuudessakin meillä on monikäyttöisesti ja monenlaisiin eri kohteisiin metsiä. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.