Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vuoden 2027 talousarvio vahvistaa Suomen huoltovarmuutta, ruokaturvaa ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Pääluokkaan 30 ehdotetaan yhteensä 2,6 miljardia euroa. Määrärahat kasvavat 63 miljoonalla eurolla vuoden 26 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tämä pääluokka näkyy jokaisen suomalaisen arjessa. Kyse on kotimaisesta ruuasta, puhtaasta vedestä, elinvoimaisesta maaseudusta, terveistä eläimistä ja kasveista sekä metsien, kalavesien ja riistakantojen kestävästä hoidosta. Hallinnonalan elinkeinot vahvistavat myös osaltaan julkisen talouden rahoituspohjaa. Maa-, metsä-, kala-, riista- ja vesitalouden toimintaedellytysten turvaaminen tukee työllisyyttä, kasvattaa arvonlisää ja vientituloja sekä vahvistaa veropohjaa. Arvoisa puhemies! Hallituksen selkeä linja on, että ruuantuotannosta ei leikata. Maa- ja elintarviketalouteen osoitetaan noin 1,7 miljardia euroa, ja maaseudun kehittämiseen noin 490 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat lähes 49 miljoonalla eurolla ja maa- ja elintarviketalouden määrärahat noin 16 miljoonalla eurolla, mikä pääosin selittyy sillä, että eräisiin CAP-ohjelman määrärahoihin sisältyy myös vuosien 28—29 määrärahatarve. Hallitus kohdentaa ohjelmakaudelta käyttämättä jääviä varoja ruuantuotannon tukemiseen ja kriisien aiheuttamien kustannusnousujen lieventämiseen. Huoltovarmuutta vahvistetaan hallinnonalalla edistämällä ravinteiden kierrätystä, kotimaisia kierrätyslannoitteita ja biokaasua, sekä parantamalla tuotantopanosomavaraisuutta. Nämä toimet tukevat osaltaan hallituksen käynnistämää laajempaa selvitystä fossiilisesta ammoniakista irtautumisesta ja puhtaan ammoniakin huoltovarmuudesta. Eläintautien torjunta on olennainen osa ruokaturvaa. Hallitus suhtautuu vakavasti Suomessa heinäkuussa todettuun afrikkalaiseen sikaruttoon. Taudin torjuntaan ja hallintaan varataan riittävät resurssit, ja tilanteen vaikutuksia elinkeinoihin ja aluetalouteen arvioidaan tulevissa talousarvioesityksissä. Nopea reagointi suojaa eläinten terveyttä, kotieläintuotantoa ja ruokaketjun toimintakykyä sekä vientiedellytyksiä. Myös paikallista varautumista vahvistetaan. Kylävaratoimintaan osoitetaan miljoona euroa, jotta paikalliset yhteisöt pystyvät toimimaan häiriö- ja poikkeusoloissa. Kyläkauppatukea lisätään 200 000 eurolla. Kyläkauppa on monella paikkakunnalla paljon enemmän kuin kauppa. Se on myös posti-, käteis-, polttoaine- ja apteekkipalvelujen solmukohta. 4H-toiminta antaa nuorille valmiuksia työelämään ja yrittäjyyteen sekä vahvistaa samalla maaseudun elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja yhteyttä kaupunkeihin. Nuorten noin 4,3 miljoonan euron palkkatulot ja yli 2 800 4H-yritystä osoittavat, että toiminnalle rakennetaan konkreettista, kestävää tulevaisuutta yrittäjyys-, ruoka-, metsä- ja luontokasvatuksen keinoin. Hevostalouden siirtymävaiheeseen osoitetaan neljä miljoonaa euroa. Siltarahoituksen ja rahapeliuudistuksen voimaantuloon siirtymisen vuoksi ratkaisulla turvataan toimialan jatkuvuutta muutostilanteissa. Luonnonvaratalouteen ja Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan noin 192 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisuuteen perustuvien luonnon monimuotoisuusohjelmien rahoitusta vahvistetaan yhteensä kahdella miljoonalla eurolla. Lisärahoitus osoitetaan pääluokassa metsien monimuotoisuuden Metso-ohjelmaan sekä vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittyvään Nousu-ohjelmaan. Arvoisa puhemies! Hallinnonala osallistuu vastuullisesti myöskin julkisen talouden sopeuttamiseen. Hallinnonalan budjettia vahvistavien sopeutustoimien kokonaisuus on vuonna 27 yhteensä 182,2 miljoonaa euroa, ja säästöt kohdistuvat muun muassa Metsähallituksen voiton tuloutuksen kasvattamiseen, valtionavustuksiin sekä hallintoon ja toimintamenoihin, eivät ruokaa tuottavaan maatalouteen. Sopeutuskokonaisuuteen kuuluvat 36,3 miljoonan euron toimintamenosäästöt toteutetaan tehtäviä priorisoimalla, myöskin toimintatapoja uudistamalla ja siten, että lakisääteiset palvelut ja yhteiskunnan kannalta kriittinen toimintakyky turvataan. Talousarvioesitykseen sisältyy myös kaksi pääluokan 30 budjettilakia. Ensimmäinen kokonaisuus koskee eduskunnan jo hyväksymiä muutoksia metsästyslakiin sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettuun lakiin. Lakimuutoksella valkoposkihanhi ja merimetso on siirretty metsästyslain piiriin täysin rauhoitettuina riistalajeina, ja samalla on säädetty tarkoin rajatuista tilanteista, joissa rauhoituksesta voidaan poiketa suoraan lain nojalla vahinkojen ehkäisemiseksi tai lentoturvallisuuden vahvistamiseksi. Toisella budjettilakiesityksellä otetaan joutoalueiden metsitystukijärjestelmä uudelleen käyttöön vuosiksi 27—29. Tätä tukea voitaisiin myöntää esimerkiksi maatalouskäytöstä poistuneitten alueitten ja entisten turvetuotantoalueitten metsittämiseen. Tukihaku on tarkoitus avata Suomen metsäkeskuksessa maaliskuun 27 lopussa. Arvoisa puhemies! Varsinaisen talousarvion loppuvuodesta annettavan täydentävän talousarvioesityksen ja myöhemmin annettavien lisätalousarvioesitysten kokonaisuus muodostaa tämän kokonaisuuden, jolla hallitus reagoi tilanteen muutoksiin oikea-aikaisesti sekä turvaa kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden edellytyksiä. Nyt käsiteltävässä varsinaisessa talousarviossa maatalouden energiaveron palautus säilyy EU:n sallimalla enimmäistasolla. Määräraha ei sisälly maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan, mutta se vahvistaa osaltaan maatilojen toimintaedellytyksiä. Samoin myöskin viime viikon välikysymyskeskustelussa läpikäyty yhteensä noin 140 miljoonan euron paketti, jolla tähän kriisiin ollaan vastaamassa. Vuoden 27 talousarvio rakentaa kestävää kasvua ja turvallisuutta koko Suomeen. Se turvaa kotimaisen ruuantuotannon perustaa, vahvistaa varautumista ja tuotantopanosomavaraisuutta sekä huolehtii uusiutuvista luonnonvaroistamme. Vaikeassa taloustilanteessa pidämme kiinni ruokaturvasta, huoltovarmuudesta ja maaseudun elinvoimasta samalla, kun huolehdimme myöskin hallinnonalan omasta osuudesta julkisen talouden tasapainottamisessa. — Kiitos.