Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin rahoituksesta ja sen saatavuudesta: Finnverassa on mikrolainaohjelma mikroyrityksille ja pienille yrityksille. Sen lisäksi me nyt alkukesästä lanseerattiin miljardin euron Finnveran rahoituspaketti, mikä myös kohdistuu pienemmille yrityksille. Nämä ovat merkittäviä toimia. Mitä tulee Business Finlandiin, niin siellä on ollut itse asiassa aika kova kysyntä rahoitukselle nytten. Se pitää paikkansa, ja se johtuu osin ihan positiivisista uutisoinneista. Jonkun verran hankkeita, niitten päätöksiä, ihan vain siirretään ensi vuoden puolelle, jotta me pystyttäisiin myös rahoittamaan enemmän pienyritysten hankkeita siellä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoja lisätään rahoituslain mukaan 230 miljoonalla. Business Finlandin valtuudet kasvavat 160 miljoonaa euroa. Yksi sellainen pieni huoli, mikä tässä salissakin on ollut esillä, on se innovaatio-osa Business Finlandilla, mutta me pyritään nyt vähän paikkaamaan sitä erillislailla, ja katsotaan, jos siihen saataisiin jokin järjestelmällinen ratkaisu pidemmälle aikavälille. Se johtuu tästä rahoituslaista itsessään ja siitä, mikä lasketaan innovaatiotoiminnaksi. Sitten liikepankkien puolella pankkien yrityslainakannat ovat kasvaneet, eli antolainaukset ovat kasvaneet. Tämä on hyvä merkki. Sen lisäksi meidän tarvitsee kehittää meidän oman pääoman ehtoista rahoitusta huomattavasti. Pari sellaista toimea, mitkä ovat nyt tekeillä: niin kutsutulla ELTIF-rahastojen mallilla, mikä on nyt lausunnoilla valtiovarainministeriöstä, on tarkoitus tehdä sellainen rahastomalli, missä ne rahaston sijoitukset ovat listaamattomissa yrityksissä, eli luoda pääsy rahastojen kautta listaamattomien markkinaan. Se on yksi hyvä esimerkki. Edustaja Harjanne kysyi hyvän kysymyksen meidän elinkeinorakenteen laajuudesta. Nyt meidän kasvu on varsin laaja-alaista. Sitä tapahtuu ensi sijassa teknologiateollisuudessa, viennissä, laaja-alaisesti teollisuudessa, puolustus- ja kaksikäyttöteollisuudessa, mutta myös esimerkiksi kaupassa. Viime vuonna kauppa kasvoi, siis ihan suomalainen kauppa, noin viisi kuusi prosenttia, mikä on ihan hyvä lukema. Mutta meillä on elinkeinorakenteessa se huono puoli, että se on tällaista yritysten välistä bisnestä, B2B-bisnestä. Se ei ole niin vahvasti kuluttajaliiketoimintaa kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa, ja sen takia me kohdataan tällaiset globaalit sokit nopeammin. Me kyllä sitten elvytäänkin mahdollisesti nopeammin niistä. Tämän elinkeinorakenteen monipuolistaminen on se kysymys, ja siinä on muutamakin asia: kotimarkkinoiden ostovoima, palveluliiketoiminta, kasvuyrityskenttä, mikä itse asiassa vetää nyt todella hyvin, ja sitten esimerkiksi erilainen aineettoman pääoman tuonti. Tämä vaikuttaa myös meidän vientimarkkinoihin, eli tämä on hyvin oleellinen asia. Sitten seuraavaksi yritystuet, mitkä liittyvät myös näihin datakeskuksiin. Mielestäni merkittävin yritystukien poisto on viime aikoina ollut tämä datakeskusten sähkövero, ja sehän voi olla fiskaalisesti myös hyvin merkittävä. Sen lisäksi nyt on lausunnoilla laki taloudelliseen toimintaan myönnettävien tukien yleisistä edellytyksistä, ja siinä korostetaan sitä, että sen tuen pitää paremmin kohdistua Suomeen, kiinnitetään huomiota niin kutsuttuun tuki-intensiteettiin eli siihen, mitä sillä tuella saadaan aikaan, ja lisäksi vielä pyritään laajentamaan yritystukineuvottelukunnan mandaattia. Eli siinä on muutama toimenpide. Se tulee eduskuntaan lähiaikoina. Sitten Itä-Suomi tai aluepolitiikka: Me ollaan kaikkialla EU:n puolella peräänkuulutettu elinvoimaa raja-alueille, elinvoimaa, kilpailukykyä, ja näyttäisi ihan hyvältä tämä rajainstrumentti. Myös kilpailukykyinstrumentti näyttäisi Suomen kannalta hyvältä. Horisontti-ohjelma — tosin siitä on nyt Euroopan parlamentin puolelta sellainen ikävä uutinen, että raportoija siellä ilmeisesti pyrkii luopumaan tästä kaksoiskäytöstä, mikä ei ole kyllä meidän edun mukaista. Lähden itse asiassa tänään iltapäivällä seuraavan kerran Brysseliin, jossa nämä asiat ovat esillä. Yksi semmoinen konkreettinen asia, mitä me ollaan tehty: kirjoitin vaikuttamiskirjeen muutama kuukausi sitten komissaarille aluetukikelpoisista alueista ja siitä, miten niitä pitäisi määritellä uudestaan. Kun me ollaan kuitenkin täällä Euroopan itä- ja koilliskulmaa, niin meidän pitäisi laajentaa aluetukikelpoisten alueiden väestökattavuutta. Nyt komission esityksessä itse asiassa on tullut, että vuosille 28—34 väestökattavuus nousisi 26 prosentista noin 62 prosenttiin ja lisäksi niin kutsuttujen määrittelemättömien alueitten osuus tämän päälle nousisi huomattavasti. Siinä on yksi konkreettinen asia. Sähkön riittävyys on hyvin oleellinen asia. Energia-asiat ovat sinänsä ministeri Multalalla, mutta turpeen puolella meillä on nyt toimenpiteitä turpeen varmuusvarastointiin, talvienergiatukeen ja tuotantovarauksiin. Sen lisäksi Huoltovarmuuskeskus uudistaa parhaillaan sähköhuollon varautumisjärjestelyjä, missä otetaan siis käyttöön erilaisia käytöstä poistuvia tai poistuneita tuotantolaitoksia.