Arvoisa puhemies! Saimme tällä viikolla uutta tutkimustietoa siitä, miten suomalaiset suhtautuvat huono-osaisuuteen ja turvaverkkojemme riittävyyteen. Diakonissalaitoksen ihmisarvobarometri kertoo, että suomalaisten mielestä turvaverkkomme ovat riittämättömät ja kaikkia ihmisiä ei kohdella riittävän arvostavasti. Tuo seikka tunnistetaan tutkimuksen mukaan kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa, mutta erot ovat silti suuret oikean ja vasemman laidan välillä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa on kaikista tyypillisintä ajatella, että yhteiskunnan haavoittuvimmissa asemissa olevia kohdellaan jo aika hyvin. Lisäksi perussuomalaiset ovat ainoa puolue, jonka kannattajien enemmistö ennemmin vastustaa kuin kannattaa yhteiskunnan riittävää turvaverkkoa. Vuosi sitten julkaistun E2:n tutkimuksen mukaan puolet perussuomalaisten kannattajista hyväksyy sen, että valtiontaloutta korjatessa osa ihmisistä putoaa yhteiskunnan kyydistä. Arvoisa puhemies! Tutkitun tiedon valossa on siis varsin selvää, miksi tämäkin Orpon hallituksen budjetti näyttää siltä kuin näyttää. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan, kaikista heikoiten pärjääviä ihmisiä tukevilta sotejärjestöiltä leikataan ja veroastetta lasketaan siitä huolimatta, että samaisen hallituksen mielestä veronalennuksiin ei ole varaa, kun kyse on pienituloisimpien arjen kuluista. Sama hallitus rahoittaa kaikista suurituloisimpien liki miljardin yhteisöveroalennuksen heikoiten pärjäävien turvaverkon kustannuksella. Arvoisa puhemies! Tuo ei ole pakollisen säästökuurin sivutuote vaan tietoista politiikkaa, jota Orpon hallitus on valinnut jatkaa viimeiseen budjettiinsa asti. Tutkimustenkin valossa on ilmeisesti niin, että oikeisto uskoo kaikista heikoiten pärjäävillä suomalaisilla olevan jo tarpeeksi. Onko se tarpeeksi, että sairas työikäinen ei pääse lääkäriin ennen kuin menettää työkykynsä? Onko se tarpeeksi, että yksinhuoltaja joutuu ulosottoon, kun ei kykene kattamaan lapsensa lääkärikuluja? Onko se tarpeeksi, että päihdesairas nuori mies joutuu kadulle, koska kohtaavaa työtä ei pystytä enää järjestämään? Onko se tarpeeksi, että kun kokoaikatyötä ei ole, viedään työhaluiselta kansalta sekä sosiaaliturva että osa-aikatyö? Onko se tarpeeksi, että hallitus kohtelee kaikkia näitä satojatuhansia elämäntilanteita yksittäistapauksina, joille yhteiskunta saa vaikean taloustilanteen varjolla kääntää selkänsä? Arvoisa puhemies! Hallitus on kautta linjan perustellut rikkaimman kymmenyksen mittavia verohelpotuksia sillä, että näin luodaan kasvua. Tutkittu tieto ei toki tunnista niin sanottua valumaefektiä oikeaksi ilmiöksi, mutta olkoon. Talous kasvaa tällä hetkellä, siinä hallitus on ihan oikeassa. Puhemies! Itse ajattelen niin, että talouskasvulla on saavutettu todellisia tavoitteita vasta sitten, kun se näkyy ihmisten arjessa. Tilastokäyrä ei vielä tarkoita paljonkaan, koska sillä ei osteta ruokaa tai makseta laskuja. Pienituloisten luottamus on edelleen matalimmillaan 30 vuoteen, ja sen korjaamiseksi tarvitaan paljon muutakin kuin poliittista retoriikkaa. Se vaatii työtä arjen edellytysten eteen. Se vaatii sellaisia toimia työllisyyden ja toimeentulon takaamiseksi, joista hallitus on systemaattisesti kieltäytynyt budjetti toisensa jälkeen. Haluan muistuttaa, että Orpon hallitus lähti liikkeelle yhteisistä talkoista, siis siitä perustelusta, että köyhimpienkin on nyt annettava vähästään, jotta velkaantuminen saadaan taittumaan. Tuo perustelu on haudattu aikaa sitten, koska tämä hallituksen nimenomainen budjetti on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tavalliset ihmiset ovat pian neljä vuotta uhranneet toimeentulostaan, terveydestään, oman arkensa mielekkyydestä, oikeuksistaan työntekijöinä sekä tulevaisuudestaan, ja minkä eteen? Mikä on se palkkio, joka tavallisella ihmisellä jää käteen, kun kaiken lopputulemana on työn ja toimeentulon puute edelleen velkaantuvassa valtiossa? Arvon puhemies! Talouskasvu ei tarkoita yhtään mitään, jos sitä ei valjasteta välineeksi kaiken kansan hyvinvoinnille. Tulevan hallituksen tavoite ei voi olla enää talouskasvu itsessään vaan se, että kasvun hyödyillä tuotetaan yhteiskuntaa, johon kaikki voivat luottaa, sellaista yhteiskuntaa, jossa ei ole tarpeen valita velan taittamisen ja heikoimpien selviämisen edellytysten väliltä, sellaista yhteiskuntaa, jonka tulevaisuudesta eivät päätä ne, jotka kuvittelevat perustarpeestaan tinkivällä ihmisellä olevan tarpeeksi. Taloutta ja tätä yhteiskuntaa on mahdollista ylläpitää kestävästi, jos rahaa otetaan sieltä, missä sitä on, eikä sieltä, missä sitä ei ole perustarpeiksikaan. Vasemmistolla on oma liki yhdeksän miljardin sopeutusvaihtoehtonsa, jonka keskiössä on ihmisarvo ja hyvän elämän edellytykset. Hallituksen itsepintaisesti ylläpitämällä retoriikalla siitä, että vaihtoehtoja ei olisi, ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa. Vaihtoehtoja on aina, kun niitä tietoisesti luodaan. Arvon puhemies! Palatakseni vielä tutkimustietoon, [Puhemies koputtaa] hiljattaisen kyselytutkimuksen mukaan alle kaksi prosenttia suomalaisista kannattaa Orpon hallituspohjan jatkoa. Siinä jos jossain on suomalaisille ollut varsin tarpeeksi.