Arvoisa puhemies! Talouspolitiikassa ei koskaan ole pakkoja vaan arvovalintoja. Orpon hallitus on valitettavasti valinnut eriarvoistumisen tien. Hallituksen päätösten vaikutuksista pienituloisimmat köyhtyvät ja suurituloisimmat rikastuvat. Sosiaaliturvan leikkaukset ja toisaalta suuret veronalennukset hyväosaisille ovat johtaneet tuloerojen kasvuun Suomessa. Näiden seurauksena pienituloisimman viiden prosentin tulot ovat laskeneet 828 euroa vuodessa, kun suurituloisin viisi prosenttia tienaa 2 137 euroa enemmän vuodessa. Tämä ei ole oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Orpon hallituksen politiikka onkin syventänyt köyhyyttä. Laboren tutkimuksen mukaan pienituloisten määrä on kasvanut hallituksen päätösten seurauksena noin 99 000 henkilöllä. Näistä lapsia on 26 000. Suomea on pitkään rakennettu tasa-arvoisena hyvinvointivaltiona, jossa kaikki pidetään samassa veneessä. Nyt Orpon hallitus on kasvattanut railoa hyvätuloisten ja pienituloisten välillä. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa tämän vaalikauden aikana, mutta toisin on käynyt. Hallituskauden aikana työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut noin sadallatuhannella ihmisellä. Samana ajanjaksona myös työllisyysaste on heikentynyt. Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa, ja Suomi on noussut EU:n korkeimman työttömyyden maaksi. Tilastokeskuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on saavuttanut jo 1990-luvun laman tason. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kolmessa vuodessa lähes kaksinkertaistunut, ja samaan aikaan aloitustason työpaikkojen määrä on vähentynyt. Kuntouttava työtoiminta lakkautettiin keskellä työttömyyskriisiä. Pitkittynyt työttömyys ja poikkeuksellisen korkea nuorisotyöttömyys jättävät kauaskantoiset jäljet Suomen talouteen. Siksi nyt tarvitaan täsmätoimia työllisyyden parantamiseksi, erityisesti nuorten työllisyyden parantamiseksi. Julkiseen hallintoon ja järjestökenttään kohdistuvat leikkaukset vain pahentavat tilannetta entisestään. Arvoisa puhemies! Yksi paljon puhuttanut kokonaisuus on juurikin järjestöihin kohdistuvat kohtuuttomat leikkaukset. Sotejärjestöjen valtionavustukset putoavat ensi vuonna 274 miljoonasta eurosta 190 miljoonaan euroon. Leikkaus on 31 prosenttia yhdessä vuodessa. Kaikkiaan sotejärjestöjen valtionavustuksista leikataan Orpon hallituskauden aikana lähes puolet. Leikkaukset tarkoittavat, että 2 000—3 000 järjestötyöntekijää saa potkut. Järjestöjen tekemä työ supistuu merkittävästi tai jopa olemattomiin. Järjestöt tekevät korvaamattoman tärkeää työtä, jota kukaan muu ei tee. Ne auttavat esimerkiksi vähävaraisia lapsiperheitä, kehitysvammaisia, syöpäpotilaita, syrjäytyneitä, asunnottomia, lähisuhdeväkivallan uhreja, mielenterveyspotilaita ja huumeriippuvaisia. Järjestöjen toiminta on kaiken lisäksi äärimmäisen tehokasta. Jokaista työntekijää kohden järjestöissä on keskimäärin 23 vapaaehtoista. Tästäkin näkökulmasta on vaikea ymmärtää, mistä kumpuaa hallituksen vihamielisyys järjestöjä kohtaan. Ministeri Rydman väittää, ettei hallitus leikkaa kohtaamisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä. Tämä ei pidä paikkaansa. Hänen oman ministeriönsä mukaan leikkaukset vähentävät merkittävästi järjestöjen työpaikkoja, jättävät ihmisiä ilman tukea ja lisäävät todennäköisesti julkisten palveluiden tarvetta. Leikkausten myötä avun tarve ei kuitenkaan katoa. Ihmiset vain jäävät ilman apua. Me vihreät vaadimme hallitusta perumaan ensi vuoden 84 miljoonan euron lisäleikkaukset sotejärjestöiltä. Arvoisa puhemies! Maanantaina julkaistu Planeetan terveystarkastus kertoi, että seitsemän yhdeksästä elämää ylläpitävästä planetaarisesta rajasta on ylitetty. Tämä lisää vakavien ympäristönmuutosten riskiä, ja vaikutukset näkyvät jo. Euroopassa koettiin tänä vuonna ennätyksellisen suuret maastopalot ja viikkoja jatkunut helle- ja kuivuusaalto. Valtamerten keskilämpötila oli korkeimmillaan ikinä elokuussa 26. On suorastaan hätkähdyttävää, että Orpon hallitus sivuuttaa ympäristö- ja ilmastotoimet näin ratkaisevana aikana. Politiikassa aivan keskeisen kysymyksen tulisi olla, miten saamme sovitettua kaiken toimintamme maapallon ekologisiin rajoihin. On siirryttävä kohtuutalouteen, jossa kulutus ei ylitä luonnonvarojen uusiutumistahtia. Uudistamalla verotusta ja muilla ohjauskeinoilla on mahdollista muuttaa nykyistä järjestelmää kestävämmäksi niin, että tulevatkin sukupolvet voivat nauttia hyvästä elämästä tällä pallolla. Valitettavasti Orpon hallitus ei ole tähän työhön tarttunut.