Arvoisa puhemies, kiitoksia! Aloitan jälleen tästä, että täällä on tullut todella hyviä puheenvuoroja ja kommentteja. Aloitan oikeastaan tästä sotilaallisesta liikkuvuudesta ja siitä isosta kuvasta. Meillähän valmistui viime maaliskuussa pohjoismaisen varautumisen liikennejärjestelmästrategia. Eli kaikki Pohjoismaiden ministeriöt — eivät poliitikot, vaan ministeriöt, asiantuntijat, virastot — laativat yhteisen kuvan siitä, josta päästiin siis yhteisesti sopuun, kuinka pohjoismaisia liikenneyhteyksiä tulisi kehittää. Tässä strategiassa painotetaan Suomen osalta merenkulkua, satamia, jäänmurtoa ja pohjoisen maayhteyksiä. Siinä ei ole sanaakaan Uumaja—Vaasa tai Turku—Tukholma-yhteyksistä, ei niistä tunneleista eikä silloista. Myöskin jos vertaa Ruotsin vastaavaan kuin on meidän Liikenne 12, niin sielläkään ei ole sanaakaan näistä tunneleista tai silloista. He satsaavat liikenneinfraan omalla vastaavalla 12-vuotiskaudellaan kymmenkertaisen määrän kuin mitä me teemme, ja siitä huolimatta he eivät pistä äyriäkään näihin. Eli perusteluja sille, että me kymmenillä miljardeilla rakentaisimme esimerkiksi Uumaja—Vaasa-tunnelin tai -sillan, ei ole. Meillä ei ole tiedossa investoreja, yksityisiä investoreja tai minkäänlaisia tahoja, jotka olisivat sitoutuneet tai valmiita sijoittamaan näihin siltoihin ja tunneleihin. Aina voin toivoa kaikkea ja katsoa niitä suuria suunnitelmia, mutta tosiasia on, että ei ole näköpiirissä sellaisia turvallisia länsimaisia rahoituksia, joiden turvin näitä voitaisiin ruveta rakentamaan. Palaan vielä tähän isoon varautumisstrategiaan, eli siinä nimenomaan painotetaan näitä meidän nykyisiä yhteyksiämme: satamien kyberturvallisuus, satamien turvallisuus, koko meidän satamaketju, jäänmurtajien kotisatamat ja tietenkin satamien takamaiden yhteydet ja niin edespäin. Nämä ovat aivan keskeisiä siellä. Tämä on siis yhteinen suunnitelma, jonka perusteella myöskin lähdemme suunnittelemaan ja katsomaan, kun me haemme niitä EU-rahoja Suomeen, Ruotsikin mukana tietenkin. Rail Nordica on näistä aivan keskeisin. Täällä kysyttiin, miksi se päättyy sinne Misiin. Täällä ei voi tietenkään ottaa esiin punaleima-asioita, mutta kyllä tässä ovat Puolustusvoimat ja puolustusministeriön näkökulmat painottuneet. Eli meillä ei kyllä ole tässä heitä parempaa tietoa ja näkemystä siitä, kuinka näitä pitäisi kehittää. Sitten lähdetään näihin isoihin ratahankkeisiin. No, itäradalla ei mitään uutta. Osakassopimuksen mukaan mennään. Olen edelleen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että meillä ei tule olemaan siihenkään rahoja. Kunnilla ei tule olemaan mahdollisuutta osallistua sadoilla miljoonilla siihen. Jos me puhutaan kolmen neljän miljardin itäratahankkeesta, niin kyllä minä suosittelisin koko seudulle, koko itäiselle Suomelle, että eikös me laitettaisi vähän sitä nykyistä infraa vielä paremmin kuntoon. [Mika Karin välihuuto] Tämä on selkeä. Länsiradan osaltahan on tilanne se, että kunnilla on mahdollisuus tehdä siellä päätökset, että pistävät nimensä paperiin ja sillä sitten mennään. Minä en ole henkilökohtaisesti kuullut, että siellä olisi allekirjoitusvalmiutta. Joka tapauksessa on selvää, kuten olemme lehdistäkin lukeneet, että rakentamisvaiheeseen, jos sellaiseen päästään, ei päästä kuin vasta 28. Eli tilanne on se, että meillä ei tämän hallituskauden aikana tulla käyttämään yhtäkään uutta euroa länsirataan, eli 385:tä miljoonaa, joka siellä nyt on, johon on sitouduttu, ei tulla tämän kauden aikana käyttämään. Sitten jos mietitään tätä verotuspuolta ja sitä kokonaisuutta, on aivan selvää, että meidän täytyy jatkossa verottaa tasapuolisemmin, käyttövoimaneutraalimmin, teknologianeutraalimmin. Se nykyinen potti, mitä me liikenteestä keräämme, varmasti jonkun verran tulee laskemaan, mutta joka tapauksessa on selvää, että ne selvitykset ja ne raportit, joita meillä nyt on, ovat se tilannekuva, ja siitä, millä lailla niitä olisi mahdollista kerätä ja painottaa jatkossa, päätökset tehdään todennäköisesti seuraavassa hallitusohjelmassa. Kyllähän meillä on tällä kaudella nimenomaan jo siirretty niin hybridien kuin sähköautojen osalta painotusta siihen suuntaan. Täällä otettiin esiin ETS. Jos puhutaan nyt ensin meri- ja lentoliikenteen osalta, niin tietysti pitäisi olla niin — tämä on meidän ministeriön näkemys — että kun rahat kerätään toimialalta, kyllä ne myös pitäisi ainakin osittain palauttaa toimialan kehittämiseen ja teknologiaan. Tästä käydään varmasti jatkossakin vielä keskusteluja. Jos henkilökohtaisia mielipiteitä kysytään, niin sanoisin, että liikenteen ETS kakkoset ja muut saisivat odottaa parempia aikoja. Sitten maakuntalennoista ehkä sen verran, että siellähän on meillä nyt ihan lähiaikoina valmistumassa se raportti. Tavoitteenahan on se, että pitkäjänteisesti saadaan turvattua maakuntalennot, mutta meillä ei tietenkään ole jatkossa mahdollista pistää hirvittävän paljon rahaa siihen, vaan kyllä siinä pitää hakea semmoinen tasapuolinen kokonaisuus, että kun seutu hyötyy, niin seutu myös osallistuu rahoitukseen. Tässä ovat tietenkin pitkäaikaiset linjaukset vielä auki, mutta joka tapauksessa sen pitää olla tasapuolista. On totta, että siellä on tällä hetkellä epäkohtia, mutta parempaan suuntaan täytyy tietenkin yhteisesti mennä. SKALille oikeastaan terveisiä: Meillähän on ollut erittäin hyvää yhteistyötä. Me täysin niin kuin ymmärretään, että tuskissaan tässä taloustilanteessa ollaan itse kukin. Mutta vielä nostan edelleen esiin sen, että me olemme näissä säästöissä, näissä säästöpaineissa, joita on myös kohdistunut meidän hallinnonalaan, pystyneet erittäin hyvin paikkaamaan asioita näillä meidän määräaikaisilla miljardipoteilla. Tämän neljän miljardin päälle, joka on nyt siis teitä ja raiteita, on vielä siis tämä digirata. Varmaan kaikki ovat samaa mieltä esimerkiksi siitä, että kuluvalvontajärjestelmää on pakko kehittää, on pakko pistää se raha siihen. Meillä ei voi tulla sellaista tilannetta, että junat ovat tuolla metsässä, koska me ollaan myöhässä. Eli tämä on hyvinkin selvää. Tienkäyttömaksuista: Tätä on selvitetty ja pohdittu. Se on aika byrokraattinen tilanne, jos ensin kerättäisiin kaikilta, niin suomalaisilta kuin ulkomaalaisilta, ja sitten vielä rakennettaisiin suuri palautusjärjestelmä. Polttoaineiden hintojen osalta varmaan tiedättekin, että tuolla on aika paljon taustalla. Pääministerikin on kertonut, että siellä on kaikenlaista pohdinnassa. Vielä tästä puolustuksesta, oikeastaan Puolustusvoimien satsauksista ja siitä, kuinka me meidän sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta voitaisiin sinne suuntaan siirtää: Kyllä, ja näitä neuvotteluja käydään. Ei voi olla niin, että meidän pieniä perusväylänpidon tai kehittämisrahoja laitetaankin sotilaalliseen liikkuvuuteen, vaan kyllä täytyisi olla ihan selkeä sotilaallisen liikkuvuuden rahapotti, josta sitä sitten pistettäisiin, eikä näistä meidän teistä. [Puhemies koputtaa] Hyvä, kiitoksia. Osa jäi varmaan vastaamatta, mutta päätän tähän.