Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aloitan oikeastaan taas tästä isosta kuvasta. Eli Suomessahan on ollut kymmenien vuosien ajan kasvava korjausvelka. [Suna Kymäläisen välihuuto] Meillä on ollut kymmenien vuosien ajan vaje teiden ja raiteiden rahoituksessa. Tällä kaudella ja tänään tämän hallituksen määräaikaisella investointiohjelmalla on saatu tätä paikattua ja myöskin saatu painotettua niitä teitä. Alun perin infrahankkeisiin oli tarkoitus pistää kolme miljardia, ja nyt sitä pakettia nostettiin neljään miljardiin. Tästä määräaikaisesta kaksi ja puoli kohdistuu teihin ja puolitoista raiteisiin. Sen lisäksi meillä on Digirata-satsaus eli kulunvalvontajärjestelmä. Kun täällä ollaan huolissaan raideliikenteen turvallisuudesta, niin siihen ollaan satsaamassa aivan merkittävästi. Me puhutaan miljardisatsauksesta. Isossa kuvassa on selvää, että kun me katsomme sitä, miten valtakunnan tasolla näitä hankkeita priorisoidaan, niin meillä ei voi olla mitään maakuntaa, joka on meidän suosiossa. Nostan oikeastaan esiin tämän, minkä edustaja Kari otti esiin: Päijät-Häme saa 92 miljoonaa vt 12:een. Tällaiset kohteet vaikuttavat tietenkin siihen, että sitten siellä ei välttämättä ole niin paljon sitä bitumia, pienempiä asfalttihankkeita. Tällaisille päällystyshankkeille on tarvetta koko Suomessa. Eli tässä on tietenkin huomioitu sitä tasapuolisuutta. Karjalan radasta voin todeta, että edellinen hallitus pisti sinne 31 miljoonaa — tarkistin vielä sen summan — ja me olemme nimenomaan rakentamisen aikataulun osalta, suunnittelun ja kokonaisuuden porrastuksen osalta löytäneet ja katsoneet, että tämä 149 miljoonaa, joka siihen nyt kohdistetaan, on asiallinen. Tähän jos miettii vielä sitä, millä tavalla sinne Itä-Suomeen kokonaisuudessaan on tullut rahaa, niin hallitus on tehnyt päätökset 710 miljoonalla Itä-Suomen infrahankkeiden osalta. [Suna Kymäläisen välihuuto] Tässä voi todeta jälleen siis sen, että kun me katsomme koko Suomea — ja jos on niitä tarpeita, niin me käymme jatkuvasti keskustelua paitsi Väyläviraston kanssa, Puolustusvoimien kanssa, puolustusministeriön kanssa, Huoltovarmuuskeskus on tietenkin tässä tiiviisti mukana — niin varmasti siellä jää tekemättäkin töitä. Mutta se suunta on nimenomaan se, että me emme tee sitä, että me valitsemme merkittäviä hankkeita, jotka eivät hyödytä Suomea, vaan nimenomaan niin, että katsotaan koko Suomen karttaa ja pistemäisesti esimerkiksi tätä, minkä edustaja Mäenpää otti esiin liikenneturvallisuuden kannalta — hirvittävä tappotie, aivan järkyttävä kohde. Tietenkin on hienoa, että voimme priorisoida näitä todellisia kohteita. Raideliikenteen osalta vielä nostona se, että meillähän on tasoristeysten poisto-ohjelma. Meillä on siellä hyvin paljon yhteistyötä, jota tehdään, ja pyritään tietenkin priorisoimaan hyvinkin paljon. Sitten tästä kyberturvallisuuden kokonaisuudesta vielä muutama sana. Eli mehän olemme koko tämän hallituskauden ajan käyneet hyvin, hyvin tiivistä keskustelua nimenomaan tehtävien priorisoinnista ja kokonaisuudesta Traficomin johdon kanssa. Siellä on myöskin velvoitettu, että virasto keskittyy nimenomaan niihin kaikkein kriittisimpiin. Kyberturvallisuuskeskus on meidän timantti. Kyberturvallisuuskeskuksen resurssit: siitä huolimatta, että tiukkaa on, kyllä siellä selvitään. Olen tietenkin sitä mieltä, että pitäisi saada lisää. [Puhemies koputtaa] Kyberturvallisuusharjoitukset saatiin nyt turvattua pidemmällä aikavälillä, mikä on aivan kriittistä. — Jatketaan myöhemmin. Kiitoksia.