Kiitoksia, arvoisa puhemies! Liikennepolitiikassa on siirrytty siltarummuista koko Suomen rakentamiseen, ja huolimatta taloudellisesti erittäin vaikeasta tilanteesta olemme tehneet ja teemme edelleen merkittäviä satsauksia nykyisen infran kehittämiseen ja korjaamiseen. Painotamme turvallisuutta, taloutta, huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta, elinkeinoelämän tärkeitä tarpeita. Hallituksen esitys liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahoiksi vuodelle 27 on noin 3,7 miljardia euroa. Hallitus jatkaa myös ensi vuonna panostuksia liikenneverkon parantamiseen ja korjaamiseen. Perusväylänpitoon esitetään noin 1,3 miljardia euroa vuodelle 27. Rahoituksen kohdentamisessa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimia toimia ja vilkasliikenteisen sekä elinkeinoelämälle merkittävän verkon kuntoa, ja tietenkin huomioimme ja painotamme aina liikenneturvallisuutta sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Vuonna 27 perusväylänpidon määrärahaa osoitetaan muun muassa Itä-Suomen pieniin kohteisiin yhteensä 13,1 miljoonan euron edestä, valtatie kakkosen parantamiseen Humppilan kohdalla kahdeksan miljoonaa, ja kantatie 51:n Kelan risteykseenkin laitetaan kuusi miljoonaa euroa. 90 prosenttia meidän tonneistamme ja meistä ihmisistä kulkee teillä, ja sen takia todellakin tämä painotus on ollut kumipyörissä. Päällysteiden ja tierakenteiden sekä siltojen korjausohjelmaan on panostettu koko maassa. Korjausvelka tulee silti kasvamaan, vaikka kasvu saatiinkin pysäytettyä 2024 hetkellisesti, ja sen vauhtia on pystytty hillitsemään. Liikenne 12:n eli koko Suomen liikennesuunnitelman perusväylänpidon rahoitustasoa esitetään tietenkin nostettavaksi, jotta me pystyisimme pitkällä aikavälillä pysäyttämään ja taittamaan tätä korjausvelkaa tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Väylävirasto on todennut juuri ihan tuoreeltaan, että väylien rakentamiseen ja kehittämiseen on tällä hetkellä ennätyksellisen pitkäjänteinen näkymä, ja tämäntapaista politiikkaa on syytä jatkaa. Tänä vuonna investointiohjelman rahoituksella käynnistetään niin ikään vielä neljä uutta tiehanketta: vt 8 Bäckliden—Brännbackenissa, vt 9 Ylämyllyn kohdalla, vt 13 Savitaipale—Lemi ja vt 21:n suunnittelua Tornio—Kolari-välillä. Uusia tiehankkeita tulee 85,5 miljoonalla eurolla. Karjalan radan kehittämiseen satsataan lisää, eli lisävaltuus on 149 miljoonaa euroa. Lisäksi pohjoisen yhteyksissä, eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta Ruotsista Suomeen, lisävaltuutta nostetaan 107 miljoonaan euroon. [Suna Kymäläinen: Valtuuden korotus 59 miljoonaa!] Digiradan toteutusvaihetta jatketaan 655 eurolla. Vesiväyliinkin panostetaan. Loviisan meriväylän syventämiseen esitetään 18 miljoonaa euroa. Sotilaallista liikkuvuutta edistetään hyvin runsaasti tällä hallituskaudella, jopa 400 miljoonalla eurolla. Norvajärven varalaskupaikka-alueen parantaminen on tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä. Lisäksi hallitus esittää perusväylänpidon määrärahasta 20,5 miljoonaa euroa erikoiskuljetusreiteille. Arvoisa puhemies! Kaupunkien raideliikennehankkeille osoitetaan hallituksen investointiohjelmasta valtionavustusmäärärahaa noin 104 miljoonaa. Liikenteen ja viestinnän palveluiden määrärahataso on 27 vuonna 865 miljoonaa. Julkisen talouden vaikeasta tilanteesta: Sehän tulee jatkumaan, ja tämän myötä olemme tietenkin sitoutuneet myös säästöihin, eli hallinnonalan virastojen toimintamenoissa korostuvat tuottavuustoimenpiteet ja hallituskauden aikana linjatut toimintamenosäästöt. Näitä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle kohdistuu 38 miljoonaa ensi vuonna. Hallitus esittää satsauksia erityisesti myös kyberturvallisuuteen. Haluan nostaa erikseen esiin sen, että kyberturvallisuus ei näy, mutta sen heikkoudet tuntuvat. Eli varmistamme nyt kyberturvallisuusharjoitusten jatkuvuuden, ja tämä on erittäin tärkeää. Kyberturvallisuuskeskus ja kyberturvallisuusjohtajan toimisto ovat molemmat meidän ministeriömme alaisuudessa, ja näin varmistamme jatkoa myös sieltä. — Kiitos.