Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Näinhän se on, että kun STEA-avustuksia jaetaan, niin se on ihan järkevää, että se asiakastyö, se kohtaava asiakastyö, on se tärkeä prioriteetti siellä ja rahaa menisi entistä vähemmän vain hallintoon ja tämmöisiin toissijaisuuksiin. Ja jos ajattelee näitä hallinnon päällekkäisyyksiä, niin myös niitä on järkevää katsoa, niin että tosiaan sitä rahaa ei sinne hallintoon mene. Oikeastaan siinä STEA-avustuksien muutoksessa on kyse seuraavasta: kannustetaan karsimaan päällekkäisiä hallintoja ja yhdistyksiä ja käyttämään rahat kohtaavaan työhön sen sijaan, että niillä kustannetaan järjestötyöntekijöiden palkkoja. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii järjestöille asetettu palkkakatto, joka on ihan järkevä. Jos tämä edellä mainittu ei jollekin käy, niin ihmettelen kyllä, minkä vuoksi se ei käy. Voisin kysyä vielä ministereiltä: Vuonna 24 tulkkauskulut olivat hyvinvointialueilla yli 35 miljoonaa euroa, elikkä todella paljon menee rahaa tähän vieraskielisten tulkkaukseen. Tanskassa maksetaan tulkkausta vain kolmen vuoden ajan, kun meillä Suomessa se on ihan loputonta, maksetaan se asiakkaalle vaikkapa 20 vuotta. Voisiko sitä tekoälyä käyttää tähän, ja voitaisiinko miettiä, että mentäisiin sen Tanskan mallin mukaan, että se kustannettaisiin kolme vuotta [Puhemies koputtaa] eikä suinkaan 20 tai 30 vuotta eteenpäin? — Kiitos.